keskiviikko 28. kesäkuuta 2006

Kaiken maailman karvaisia lapsia (ke 28.6.2006)








Meille
muutti vauva! Pieni ja ruttuinen koiranpentu nimeltä Regina. SE on
hauska tyyppi, oikea rento-Regina, ottaa lunkisti kaiken. Aika eri
maata kuin nämä russelin ärrit.

Fani on myös päässyt
lapsentekopuuhiin. Fani kävi astumassa tällä viikolle erään kauniin
tyllerön. 9viikon päästä sitten katsellaan millaisia pikku-faneja
syntyykään. Ihan mahtava juttu! Tätä onkin odotettu. Fanin fanilauma on
varpaillaan :D

Kaikkialla alkaa nartuilla myös juoksut nyt. Joka
puolella tuntuu juoksut olleen myöhässä, ja nyt niitä juoksuja
pamahtelee joka suunnalla. Aika jännä että näin rykelmittäin. Tässä
syntyy syksyllä ihan peräkanaa nyt monta mielenkiintoista pentuetta.
Ainakin viisi, ja kaikki viikon välein :D

Fani osasi tosi
hienosti astua, vaikka hiukan jännitti kun ei ollut Danaa suostunut
astumaan. Kun päästiin pihaan ekalla kerralla, siinä meni 5minuuttia,
ja PAM! Nalkissa olivat! Se hoitui kyllä kun vanhalta tekijältä.
Toivottavasti siellä on monta monta pikku uimaria nyt työn touhussa ja
syntyy monta monta pikku pentua :) Voiko enää enemmän innoissaan olla
oman koiransa pennuista? Kai se ensimmäinen pentue on aina niin
erityinen. Danan kohdalla ei toinen ollut tavallaan enää yhtään niin
upe juttu, sehän oli jo rutiinia :P Mutta aina se on hienoa ku toivottu
pentue syntyy, ja kun näkee mitä ne omat koirat missäkin yhdistelmässä
jättää. Toivottavasti Fanin lapsia joskus näytetään jossain.

Olen
siis kyhjötellyt muutoin ihan kotosalla koiruuksien kanssa,
juhannuksenkin olin joko kotona tai iltaisin yhden kaverin luona
istuskelemassa. Koko juhannuksen aikana join puoli tölkillistä
lonkeroa!

Nartut otti maanantaina yhteen pahasti, sen jäljiltä
rappukäytävä edelleen veressä, kun en ole ehtinyt pestä. Veri siis tuli
mun sormesta. Maanantain jälkeen ovat olleet kiltisti. Tuollainen peli
ei nimittäin vetele. Kersalla on nyt kurikuuri menossa... Kyllä tämä
tästä kun vaan pysyy lujana.

Onneksi nyt on vielä vastapainona
tuollainen "laiskanpulskea" rauhallisuuden perikuva, siis melkein.
lilakin on oppinut ihan erilaisen tavan leikkiä Reginan kanssa.
Aikaisemman ärisemispurisemisleikin sijaan sekin leikkii ihan hiljaa ja
rauhassa, kun Rekkukin on niin rauhallinen. Aika mielenkiitoista on
ollut katsoa.


SiImäluomet painaa melkein tonnin, ainakin luulen mä niin





Hetken mieliala : odottava

Nora joka odottaa (satoja russelinpentuja yhtäaikaa)




lauantai 24. kesäkuuta 2006

Erilainen juhannus (pe)








En
nyt pariin vuoteen ole enää kiitänyt festareilla tai muutakaan
juhannuksena mutta yleensä olen ollut kavereiden kanssa, ja ihmisten
ilmoilla. Tämä juhannus tuntuu menevän ihan "omissa oloissa".

Tänään
olin vahtimassa kaverini lapsia, jotka ovat aina yhtä ihania.
Sellaisessa iässä vaan, että välillä koetellaan kaikkia, mutta loppujen
lopuksi ihan mahtavia tyyoppejä. Ja niin koiraystävällisiä! Etenkin nyt
kun ovat kasvaneet ja osaavat hiukan säädellä desibelejään, yms.

Huomenna
varmmaan olen kotosalla ja siivoilen. Ja Dana jäi kaverilleni
(russelikaverinsa luo) yökylään, joten Dana täytyy hakea huomenna
kotiin. Niillä oli ihan omat kivat tänään, juoksun jälkimainingeissa
kumpainenkin.

Fani oli ihan hätää kärsimässä kun tulin ilman
Danaa kotiin. Vaimo on hyljännyt, miten sitä mies osaa olla muka
yksinhuoltaja. No, tällä hetkellä se kyllä rötköttää rentona ja
tyytyväisenä tuossa makuuhuoneen (uudella) matolla.



Itse asiassa mulla oli ihan yksi purnauksen aihekin. (Ne kun on aina niin hauska luettavaa!)

Mä olen tosi kyllästynyt ihmisiin ja niiden epäluotettavuuteen! Siinä yksi syy miksi vietän juhannustani yksin.

Minulla
oli eräs asia, jonka halusin pitää salassa jonkin aikaa, ennen kuin
kaikki on varmaa, yms. Nyt minulle hetki sitten selvisi, että tämä asia
oli vuotanut ympäriinsä. Ja mikä hauskinta, tiedän tasan tarkkaan kuka
sen on eteenpäin kertonut, sillä en asiasta ole maininnut kuin ihan
parille henkilölle! Kerrankin minä olin osannut olla hiljaa jostakin
tällaisesta iloisesta asiasta. Yleensä jos mulle itselleni tapahtuu
jotain kivaa, en osaa pitää suutani kiinni sitten millään.

Minua
suututtaa, tämä ihminen on ollut aina oikein mukava, ei siinä mitään,
mutta harmittaa ettei häneen ole ilmeisesti luottamista. Jatkossa osaan
vieläkin paremmin rajata "uskottuni".

Ei siinä sinänsä mitään,
ei tämäkään asia valtionsalaisuus ollut, mutta kun se oli salaisuus, ja
tämä ihminen sen vallan hyvin tiesi.

Ihmiset on vaan
epäluotettavia, sille ei mitään mahda. Onneksi edelleen on ne pari
ihmistä joihin saattaa aina luottaa. Kiitos vaan heille :)

Nyt
alkaa silmäluomet painaa niin etten oikein näe kirjoittaa. Täytyy
lähteä nukkumaan näin yöttömänä yönä, vaikka kai nyt kuuluisi valvoa.
Ei sitä vaan jaksa. Huomenna on pakko siivota. Lattiataso on siivottu,
nyt sitten vielä pöydät... Ärsyttää, koska se sisältää mm. tiskausta.


Hyvää yötöntä yötä. -- Milloin mahtaa seuraavan kerran olla aamu?





Nora




sunnuntai 18. kesäkuuta 2006

Juhannus tulee jo! (18.6.2006)




Apua,
aamulla kun menin töihin, se kunnolla iski! Ensi viikonloppuna on jo
juhannus! Kummallista kun yleensähän Juhannus on keskikesän juhla. Tänä
vuonna juhannus on mun mielestä alkukesän juhla. Jotenkin tämän
huonosti alkaneen kesän takia juhannus tulee tänä vuonna ihan
arvaamatta.

Mitä Juhannuksena nyt sitten pitää tehdä? Polttaa
kokko.. jaahas, mitähän polttaisin ja missä. Tossa mun naapurissa on
kyllä uimaranta, että tiedä vaikka siellä kokko oliskin. Juu,
juhannustaikoja täytyy tehdä. Kerätä 7 erilaista kukkaa tyynyn alle, ja
niin edelleen. Täytynee siis muistaa laittaa huonot vanhat lakanat,
joissa ei haittaa viheät tahrat. Mitähän muita kaikkia niitä oli. Mitä
juhannuksena syödään? Mulla ei tuu mieleen. Muistelen, että
juhannuksena on tapana juoda sitäkin enemmän... Kuuluiko sauna
juhannukseen? No, Suomessa kun ollaan niin saunahan kuuluu kaikkeen.
Sen huomaa etenkin kerrostalossa asuessaan. Käytävällä on muistutus
milloin mistäkin saunasta, on joulusaunaa, pääsiäissaunaa,
juhannussaunaa, lenkkisaunaa, ja ties mitä. Lenkki sauna on kyllä aina
ollut aika jännä mun korvaan. Jos käy tossa 27 asteen helteellä
vetäsemässä semoisen 5 kilometrin hölkkälenkin, niin mun ei ihan
ensimmäisenä saunaan tekis mieli. Mieluummin ehkä pakastimeen. Tai
sitten sinne naapurissa olevalle uimarannalle. Mutta suomalaisia kun
ollaan niin prkl saunotahan!

Mulla ei ole mitään suunnitelmia
juhannukseksi. En aio lähteä yhtään mihinkään. Mulla on torstailta
alkaen neljä päivää ihanaa juhannusvapaata. Saatan käväistä Kouvolassa
vanhempia tervehtimässä, mutta muuten taidan vaan löhöillä ulkona,
käydä ratsastelemassa ja puuhailla koirien kanssa. Juhannuksen
koiranäyttelykin on Rovaniemellä asti, joten tuskin saan päähäni sinne
asti ajaa katsomaan :)

Tosin, jotain muuta koira-aiheista
toimintaahan saattaisi olla tarjolla jossain.. Mutta tosissaan, jospa
sitä kerrankin osaisi viettää aikaa ihan kotona omien elukoidensa
kanssa.

Täytyy yrittää siivota viikolla joka ilta pikkuisen,
niin olisi juhannuksena siistiä. Tai sitten siivoan torstaina koko
päivän. En oikein tiedä kumpi on houkuttelevampaa, mutta veikkaan että
lopulta tuo toinen vaihtoehto toteutuu.

Keli on kyllä ollut
ihana. Toivottavasti pysyy näin kesäisenä koko juhannuksen. Mieleen
tulee eräät festarit vuosia sitten kun tuttu poika oli pitänyt
pitkähihaista paitaa illalla ja yöllä, niin sillä oli mustat kädet, ja
valkoiset käsivarret! Eräät asiakkaat kertoivat että Heinäkuussa vasta
alkaa tosi helteet, ja jatkuvat elokuuhun asti! Eli nämä helteet ovat
ilmeisesti vasta alkulämmittelyjä. Mun puolesta kesä saa sitten
jatkuakin vaikka lokakuulle (tai oikeastaan joulukuulle) asti. En halua
edes ajatella syksyä ja talvea, hyyi, kylmää ja PIMEÄÄ!!!

Jonain päivänä mä täältä vielä karkaan maailmalle! saatte nähdä. (Heti kun mulla on varaa siirtää koko eläintarhani ulkomaille.)

Hieman sekava sepustus juhannuksen alla...

Juhannusheilaa, eikun taikoja mietiskelevä Nora


perjantai 16. kesäkuuta 2006

Turhautuminen... (pe 16.6.2006)








Varsinainen
koiraviikko (tai koiran viikko) takana. Pariin otteeseen käytiin
helsingissä astuttamassa kaverin narttua. Molemmilla kerroilla onnistui
hienosti. Hauskaa oli kun uroksella oli sen verta tappijalat, ettei
yltänyt kunnolla astua, vaan joutui hoitamaan homman joko ilmassa tai
pompaten jalalta toiselle. Suloisen näköistä, ja suloinen oli uroskin.

Oman
koiran astutukset taas ei tunnu lutviutuvan. Uros ja narttu eivät ole
pätkän vertaa toisistaan kiinnostuneita. Pentu (narttu) astuu kyllä
narttua, mutta urosta ei voisi vähempää kiinnostaa. Välillä käy
lipasemassa, mutta sitten jatkaa muita touhujaan. Hiukan turhauttavaa.
Toivottavasti kukaan ei ala mulle koskaan selittämään kuinka helppoa on
astuttaa oma narttu omalla uroksella. Tähän mennessä on ollut paljon
helpompaa käyttää ulkopuolisia uroksia.

Torstai ja perjantai
minulla oli vapaata. Tarkoitus oli nämä vapaat pyhittää ihan itselleni,
mutta toisin kävi. Kaverini ilmoitti, että on tulossa Kuopioon, ja
koska hänellä on yksi koiristani, pyysin että toisi tämän
osaomistusurokseni kylään. En siis ollut nähnyt Köpiä sen koommin kun
se meiltä viime vuonna lähti. Komea oli pojasta tullut. Harmikseni sen
purentavika oli vain pahentunut, vaikka salaa olin toivonut että se
oisi oiennut. Nyt sillä oli todella selkeä alapurenta, joten ei
tarvitse silläkään asialla enää päätä vaivata. Köpi kun tuli, koettiin
meillä taas kamalat sembalot. Ensimmäisen kerran elämässni mieleeni
pilkahti ajatus rodun vaihtamisesta kokonaan. Onneksi se sitten meni
ohi kuitenkin. Koirat olivat siis pareittain eristyksissä. Yö meni
kuunnellessa ensin Köpin huutoa oven takana kunnes vaihdoin nämä omat
eteiseen ja otin nuorimmaiset makuuhuoneeseen. Sain hetken nukkua.
päivällä en tietenkään voinut mihinkään lähteä, kun en halunnut ottaa
riskiä että pääsevät jollain konstilla samaan tilaan. Makailin sohvalla
koko päivän pökerryksissä, ja välillä siirtelin koiria edestakaisin,
että pääsivät kaikki vuorollaan pissalle.

Eilen illalla Köpi
sitten lähti takaisin Kuopioon, ja me lähdimme Danan ja Fanin kanssa
kokeilemaan onnea kaverini isolle aidatulle pihalle. Olin nimittäin
ajatellut, että oma reviiri saattaa olla osasyy "haluttomuuteen. Mutta
eipä natsannut. Tänään käytiin uudestaan. Dana jo pikkasen tarjoaa
Fanjille, mutta Fani ei ole kiinnostunut. Saattaa tietysti olla että
Fani on todella tarkka ja Danalla ei vaan vielä ole tärppipäivät
kohdallaan. Toivottavasti onnistuu jossain vaiheessa. Tämä alkaa olla
aika turhauttavaa jo.

Viikonloppu olisi sitten töitä. onneksi
lyhyitä päiviä, joten iltapäivät on aikaa puuhastella. Tänäänkin sain
jo pikkasen siivoiltua pahimpia sotkuja, mutta vielä olisi paljon
homma. Toivottavasti saan viikonloppuna aikaiseksi siivottua lisää.

Äiti
oli taas kultainen ja apuna eräässä pikku ongelmassa. Onneksi on hyvät
välit vanhempiin! Toiset eivät edes puhu vanhempiensa kanssa. Kamalaa.

Nyt
painun pehkuihin, että jaksan lähteä aamulla töihin. Töiden jälkeen
meillä on russeliporukan rantapiknik, eikä mulla ole sinne mitään
viemistä... ehkä jos sitten voikkkostarpeet ottais mukaan...


Kumma kun ei äijälle kelpaa.





Hetken mieliala : odottava

Nora




tiistai 13. kesäkuuta 2006

Hormonihirviökoiria... (12.6.2006)








Mun
koirilla pörrää hormonit tuhatta ja sataa. Yks pörrää koko koira koko
ajan, toinen alkaa kiinnostua toisista koirista kovaa vauhtia ja yks
vaan vikisee.

Danalla siis alkoi juoksu, ja myös Lilan takapää
on turvonnut, ja sillä mahtaa hetkenä minä hyvänsä alkaa tiputtelu. Se
on aivan sekaisin päästään. Koettelee Danaa minkä kerkeää. vähän väliä
hyppää Danan niskaan ja jatkuvasti pörrää jotain. Tänäänkin on joutunut
jo pari kertaa jäähylle. Taitaa tytöstä olla tulossa nainen. Dana taas
ei oikein kauheeesti välitä siitä että Lila hyppii niskaan, kun
tärppipäivät lähestyy vaan (juurikin erinomaista koulutusta nuorelle
nartulle antaa kukkoilla minkä kerkee, että täydellinen ajoitus..)

Ja
Fani-parka vihdoin tänään tajusi että Danalla on juoksu. Ei mennytkään
kuin neljä päivää. Alkuun Fani koitti kovasti astua Lilaa kun Danan
juoksu alkoi. Kai se toivoi nuorempaa herkkua...

Onneksi koirila on juoksu vain sen kaksi kertaa vuodessa, ja onneksi tämä on Danan viimeinen juoksu ikinä.


Sitten
muihin murheisiin. Kävin tänään pankissa ja alkoi taas ärsyttää se
touhu. Pankissahan on jaettu ne vuoronumerot eri palveluille. Ja tähän
mun palveluun oli tietysti jonossa 20 ihmistä ennen mua, ja mulla 20
minuuttia aikaa. Ja tietysti tähän mun palveluun oli avoinna vain yksi
kassa. Siinä viereisellä kassalla neidillä oli parempaa tekemistä,
kampaili tukkaansa ja hihitteli, välillä jutteli viereisen kaverin
kanssa. Voi miten kauheen kiva! No, en sitten ehtinyt asioida pankissa,
ja huomenna on pakko herätä jo pari tuntia normaalia aikaisemmin jotta
ehdin jonottamaan pankissa.

Toisaalta, jos mulla ei olis ollut
kiire niin mikäs siinä. Välillä on hauska istuskella pankissa,
varsinkin kun se on noinkin täynnä ihmisiä kuin tänään. Ihmisten
touhuja on kiva tarkkailla ja mietiskellä miksi ne jotain tekevät jne.


Tänään
oli myös ensimmäinen hellepäivä (tietysti just nyt kun mun vapaat
muuttui työksi.) Huominen on vielä pakko raataa täyttä päivää, mutta
keskiviikkona ajattelin mennä vasta myöhemmin töihin. Jos aamupäivällä
kävisi koirien kanssa lenkillä. Toivottavasti vaan on kaunis ilma.
Torstai ja perjantai onkin vapaata! Piru jos just silloin sitten sataa.
Tahtoisin niin päästä rannalle! Ja tietty ratsastamaan. Hevosetkin on
nyt laitumella, joten on vapaata tallitöistä, ehtii hyvin ratsastella.

onpas sekavaa ajatuksen juoksua taas. Täytyisivarmaan koittaa syödä vielä jotain ennen nukkumaanmenoa.





Hetken mieliala : hämmentynyt

Nora




lauantai 3. kesäkuuta 2006

Miksi kalenteri on olemassa. (la 3.6.2006)








Niinpä
niin. Voivottelin viimeksi sitä huomista näyttelyä, ainakin siinä
bittiavaruuteen kadonneessa versiossa. Kun siis mulla on sunnuntaina
töitä enkä pääse sinne. No juu, ja jos olisin edes hiukan vilkaissut
kalenteriin, niin olisin saattanut huomata että huomenna on helluntai,
joka siis on pyhä, eikä kaupat ole auki! Eli siis huomenna on mulla
vapaa, ja pääsen Fanin kanssa näytelmiin :) Hieno homma, kyllä olisikin
ärsyttänyt heittää rahaa kankkulan kaivoon.

Iloisella mielellä
lähden Mänttään muka mummilaan, vaikka mummi on kuollut jo vuosia
sitten. Se kaupunki on vaan niin ihanan pieni ja idyllinen. Paikasta a
paikkaan b on aina lyhyt matka, ja kaikki tuntevat toisensa!

Näyttelyn
sujumisella ei ole mulle mitään väliä. Haluan vain päästä Mänttään!
Fani luultavasti saa H:n. Tuurilla EH:n, joka olisi aivan mahtava
juttu. Saa nähdä. Tämä tuomari ilmeisesti tykkää hiukan eri tyypistä.
Kävi miten kävi, lupaan että mulla on iloinen mieli.

Kotiin
päin saan vielä matkaseuraa kun parsonistikaverini tulee kotiin Lahteen
kyydissäni. Saa nähdä kuinka nautinnollinen matka meillä on kolmen
uroksen kera mun "tila-autossani". Mutta ainakin on läpätysseuraa eikä
tarvi pelätä että nukahtaa rattiin.

Tosta helluntaista vielä sen
verran, etten ollut ainoa keneltä se oli mennä ohi. Lähes kaikki
kaverini olivat suunnitelleet menevänsä huomenna kauppaan, eikä kukaan
siis muistanut että huomenna on helluntai. Luojan lykky, mä en ole
ainoa lahopää!

Huomenna ehkä lisää Mänttä tunnelmia :)





Nora




perjantai 2. kesäkuuta 2006

Taas suututtaa!! (pe 2.6.2006)





Yllättäen
unohdin taas kopsata tekstin ennen Lisää-napin painamista, vaikka koko
ajan sitä mietinkin.. No sinne haihtui blogi taivaan tuuliin!!!!

Ärsyttävää! Kerrankin kun näin vaivaa ja kirjoitin pitkän tarinan.

Eli:
Olen
töissä taas, ja väsyttää niin hitosti. keskiviikkona alkoi taas työt,
olin heti yksin 10-19. Ja illalla jouduinkin sitten tekemään iltatallia
ja siivoamaan tarhaa. Töiden jälkeen pyörähdin nopeasti kotona, ja
sitten kiiruhdin tallille. Tarha oli niin sotkkuinen, että sen
siivoamisessa kesti kauan! Olin kotona vasta puoli kymmenen, kymmenen
aikaan. Tämän jälkeen oli tietysti vielä koirien lenkitysrumba. En edes
halua ajatella paljonko kello oli kun lopulta pääsin nukkumaan.
Seuraavana aamuna meninn taas kymmeneksi aamulla töihin. Olin niin
kuoleman väsynyt että mun oli pakko lähte töistä aikaisemmin kotiin,
jotta ehdin levätä ennen kuin lähdin taas tallille. Eilen sitten vein
hevoset yöksi sisään, sillä epäilin vesisadetta. Tämä tarkoittaa
tietysti sitä että tänään yhdeksän tunnin työpäivän jälkeen joudun
siivoamaan sekä karsinat, että tarhan, ja tietysti ruokkimaan hevoset.
Saas nähdä moneltako tänään pääsen nukkumaan.

Ja huomenna sitten
taas kymmeneksi aamulla töihin. Mulla on nyt kaiken lisäksi putkeen
töitä tonne ensi viikon perjantaihin asti, tosin torstaina on
pääsykokeet fysioterapeutin koulutusohjelmaan, ja maanantaina
tekstiili- ja vaatetusteollisuuden pääsykokeet.

Se onkin jännä
kun esim. meidän tallinomistaja tuntuu ajattelevan että kun mulla ei
ole lapsia, niin mulla on aikaa ihan mihin vaan. No mulla on kolme
koiraa, hevonen, ja pitkät työpäivät. Eipä paljon ylimääräistä aikaa
jää. Toisinaan olisi kiva tehdä nimittäin kotonakin jotain. Esim. pestä
pyykkiä tai imuroida, joita ei kumpakaan saa taloyhtiössämme kovin
myöhään illalla tehdä. Välillä tuntuu että tekee tiukkaa ehtiä edes
suihkuun.

Nyt on viikko enää jäljellä tätä, ja viikon kuluttua
hevoset lähtevät kesälaitumelle. Mun ei siis koko kesänä tarvitse
ajatelle tallihommia, riittää kun käyn hoitamassa ja ratsastamassa
ponini.

Tällä hetkellähän meillä on sopimus että teen talityöt
pari kertaa viikossa, ja saan siitä hyvästä alennusta, mutta silt
maksan mielestäni aika suurta summaa pihattopaikasta. Sitä olenkin
tässä mietiskellyt, että laidunloman jälkeen saattaa tulla tallipaikan
vaihto kyllä ajankohtaiseksi. yksinkertaisesti mulla ei riitä aika.
Syksyllä tulee taas pimeää, ja väsyttää herkemmin, eikä kovin myöhään
voi enää tuolla ulona touhilla. Ja jos nyt sattumalta pääsisin
opiskelemaan, niin haluaisin keskittyä siihen. Ja toisaalta tässä ei
tallipuuhilta jää juuri aikaa täyspainoiselle ratsastuksellekaan.

Hevonen
on kyllä ollut ihana, juuri muutama päivä sitten ratsastin sillä
ensimmäisen kerra oikeasti, tosin ihan ilman satulaa köpöttelyä, mutta
hauskaa oli! Muutamina päivinä olen sitä myös juoksutellut liinassa, ja
muuta puuhastellut.

Koirarintamalla ei vieläkäämn verta, juoksua
siis edelleen odotellaan. Kaverini koiralla alkoi eilen juoksu, ja se
antoi sentään pikkaen toivoa minullekin. Ensi viikonloppuna olisi ollu
Fanin kanssa näyttely Mäntässä. Olisin halunnut sinne koskan Mäntässä
on paljon hyviä lapsuusmuistoja, ja nyt harmittaa kun menin sössimään
työvuorot, enkä pääsekään. Tarkoitus oli että oltaisi samalla reissulla
menty isäni kanssa mökille Keurusseleälle. Koiratkin olisivat saaneet
rauhassa temmeltää saaressa. Ehkä sitten ensi vuonna...

Ei tästä yhtä hyvä tullut kuin edellisellä yrityksellä, mutta sinne päin.


Mistä saa lisätunteja vuorokauteen?





Hetken mieliala : pettynyt

Nora