Ei pysty..

Välillä
on taas ollut jus tuo fiilis. Ei tässä tahdo jaksaa eikä pystyä eikäö
kyetä mitään. Elämä on toisinaan liian rankkaa ja liian hektistä.

Nyt
sain vihdoin ilmoitettua että lopetan työt heinäkuun jälkeen.
Mahdollisesti joudun jäämään elokuussakin muutamaksi päiväksi, kun olen
taas niin (liian) kiltti.

Koirapuolella onneksi alkaa pikkuhiljaa paistaa päivä taas risukasaan, toivottavasti pidemmäksi aikaa tällä kertaa.

Nyt
on alkanut olla taas paremmin aikaa puuhastella kaikenlaista. Muutamat
kotisivut olen väsillyt, omatkin uudistin, kun tuo kurttukasa piti
sinne saada lisättyä.

Nyt ei tämän enempää, henki kulkee vielä :)

Nora

Ja elämä jatkuu... (17.7.2006)

Edellisen
merkinnän iltana kotona odotti kirje toisesta koulusta, "Sinut on
hyväksytty opiskelemaan". Kylläpä oli helpotus! Ihmeellinen asia
kylläkin kun koe meni aivan penkin alle.

Joka tapauksessa,
syksyllä alkaa opiskelut. Ja nyt olen harkinnut että lopetan työt jo
nytheinäkuun jälkeen, niin elokuu olisi aikaa lomailla. Se olisikin
ihanaa. Sitten voisi levänneenä mennä koulun penkille.

Pitkäaikainen
haaveenikin on pian toteutumassa. Omakotitalon osto alkaa olla aika
lähellä. Pian saan oma muumon mökin isolla pihalla, tai niin toivon
ainakin. Yhtä taloa kävin jo ihmettelemässä ja uskon että muitakin
vielä nenän eteen sattuu. Pääasia että piha on iso, ja sisällä mahtuu
asustelemaan. Kivempi sellaisessa paikassa sitten kasvatella
koiranpentujakin.

Toivoisin talon löytyvän Nastolasta päin, kun siellä on agilityt ja hevostallejakin. Olisi harrastuksiin lyhyt matka sitten.

No, mutta, eiköhän kaikki taaas järjesty, asioilla on tapana järjestyä.

Aina jotain vailla mut ihan okei....

Hetken mieliala : odottava

Nora, melkein hymyillen

Ei tässoo mitään järkee... (ke 12.7.2006)

Ai että on muuten hyvä biisi tuo johon otsikko viittaa..

Juuri
tässä samalla surffasin AMK:Ön sivuille, ja sain varistuksen siitä,
etten ollut päässyt haluamaani koulutukseen. Arvasihan sen, tällä
hetkellä kun menee taas kaikki pieleen mitä vaan yrittää.

Harmi,
jos opiskelupaikka olisi tuolta lohjennut, olisi tulevaisuus ollut
paaaljon selkeämpi kuin nyt. Nyt tarvii taas alkaa alusta
suunnittelemaan. Yhteen keväällä alkavaan koulutukseen haen kyllä
varmasti, sosiaalipedagokiikkaa opiskelemaan. Ja jos sitten ensi
syksynä taas tuonne fysioterapiaan. Vai kehtaako sitä saman koulun
sisällä hakea, jos siis sattuisin sosiaalialalle pääsemään. :P

Nyt
kyllä näyttää tulevaisuus kaikinpuolin huonolle. On ollut tosi raskaat
pari viikkoa tässä, eikä näköjään helpotusta näy. Mutta tämä on vaan
tätä mun tuuria.

Koskaan ei ole ollut näin pitkään näin paha
olla. Tuntuu että koko ajan itkettää. Yhtäkkiä alkaa silmät vain
vuotaa. Ja tuntuu että olo sen kuin pahenee vain koko ajan. Mikähän
mahtaisi auttaa.

Lomaakaan ei saa. Tai, olin neljä päivää just vapaalla, ja ensi viikonloppu on vielä vapaa. mutta ei tunnu riittävän.

Jotain olisi nyt pikaisesti keksittävä!

Mullon paha olla, sullon paha olla...

Hetken mieliala : surullinen

Nora