Joulu 2

Tuli se joulutunnelma sieltä, kunhan pääsi äidin tykö  notkuvan joulupöydän ääreen.  Mulle ehkä tärkein asia joulussa on herkuttelu. Sain kyllä luvattoman paljon ihania lahjojakin, vaikka en itse ostanut tänä vuonna mitään kenellekään. Äidin lupasin kyllä viedä shoppailemaan alkuvuodesta.

Isän luonakin oli hauskaa, katseltiin televisiota ja arvosteltiin elokuvia ja näyttelijöitä. Isä oli pettynyt etten ollut ottanut koiria mukaan, kahdesta syystä: Siksi että hänen on ikävä koiria, ja siksi että hän olisi toivonut minun jäävän yöksi. Regina kuitenin on jo siinä tilassa etten sitä viitsi kamalasti raijailla ympäriinsä enää.

Nyt olen siis kotona jälleen, täällä ei ole joulukoristeen koristetta, ainoa mikä joulusta muistuttaa on avatut lahjat, sekä jouluruoat joita äiti pakkasi mukaani. En jostain syystä oikein osaa omaan kotiini joulua tehdä kun ei ole ketään kenelle sen tekisi.

Koirat saivat raakoja hirven luita, ja ovat tyytyväisiä.

Minun oli tarkoitus tavata kaksi ystävääni Kouvolan vierailuni aikana, mutta onnistuin syömään itseni niin ähkyyn että makasin äidin luona sohvan pohjalla niin myöhään, että pääsin isän luota lähtemään vasta puolilta öin, joten tällä kertaa tuli tehtyä vain ne pakollisimmat vierailut. Olen pahoillani, mutta lupaan tulla tevehtimään myös teitä pian!

Toisella näistä kavereista on hieman vaikeaa parisuhteessaan, ja olisin halunnut päästä ihan konkreettisesti antamaan tukeani, mutta hän tietää että olen aina puhelimen tavoitettavissa, ja ajan kyllä Kouvolaan heti kun on tarve. Toivottavasti saavat selvitettyä asiansa. Tämä ystävä on tärkeä ja hänen onnelliuutensa on aina ollut minulle yksi tärkeimpiä asioita.

Pian täytyy alkaa jo suunnitella uutta vuotta. Jos on ehdotuksia niin otan vastaan :D



Eiliselle kommentoijalle: On täällä blogissa silloin tällöin ollut kommentteja ystäviltäni. Mutta minä en kirjoita blogiani kommenttien toivossa, vaan se on itselleni tapa käsitellä tapahtuneita ja mielessä pyöriviä asioita. Ystävien ommentit ovat toki aina tervetulleita, on hieno tietää että joku elää mukana :)

Joulu

Mä en ehtinyt ees tajuta, että joulu tuli jo. Tänään on siis aatto. Ihan käittämätöntä.

Istuskelen tässä koneella tylsistyneenä. Pitäisi lähteä kohti Myllyoskea, siellä kyllä stten tajuaa että on joulu. Äti on laittanut taas inkut ja laatikot vimpan päälle. Sovittiin että mitään lhjoja ei tänä vuonna osteta, niin siellä on kuulemma kauheat kasat lahjoja minulle. Onpa kiva. Mä en siis ole ostanut yhtään mitään.

Regina on nyt siirtynyt pentulaa asustamaan. Jos aika menee jatkossakin näin nopeasti, niin kohtahan meillä on jo pentuja, ja ihan yhtä nopeasti ne ovat muuttaneet jo uusiin koteihinsakin.

No, nyt alan virittelemään joulutunnelmaa.

Hyvää joulua ystävät!

Kiirehiä

On ollut jotenkin muka kovin kiireistä. Koitan pikaiseen kirjoittaa uulumisia ennen töihin lähtöä. Joo, olin tänään jo aamusta töissä, ja hetkenhän tässä ehtikin lepäämään ennen seuraavaa työvuoroa. Välillä sitä tuntee itsensä vähän hulluksi kun aina lupautuu töihin, eikä oikein koskaan osaa sanoa ei.  Mutt toisaalta, ainahan se on vaan plussaa kun tekee töitä.

Eli.. Fiinillä on nyt vihdoin lähtenyt kaiki hampaat. Tuossa viikko sitten ne  suunnilleen lähti.

pentukurssi meni hienosti, kurssilaiset vaikuttivat varsin tyytyväisiltä, ja oppivat paljon uutta.

Vaikkakin jälkeenpäin sain kuulla, (ihmiseltä joka ei ollut paikalla, eikä ole nähnyt minun koskaan mitään kouluttavan) että olen täysin pätemätön, sekä sopimaton kouluttamaan. No, jokaisellahan saa toki olla mielipide, mutta välillä vaan suututtaa ihmisten kärkkäät mielipiteet asioista joista eivät edes vaivaudu ottamaan selvää.

No, itselleni tärkeintä on asiakkaiden (sekä aksi- että nelijalkaisten) tyytyväisyys. Kiitokset vain ihanille leiriläisille!

Koulutus töissä alkaa nyt olla takana, tänään alkoi joululoma, hyvin ansaittu sellainen. Minä en tunnetusti ole oikein aamuihmisiä, ja luokkakoulutukset alkaen 8 aamulla on olleet yllättävänkin järyttävä kokemus. Mitenköhän oikein mahdoin selvitä ne 12 vuotta kun kävin koulua.. Mutta jatkossa pääsemme heti aamusta töbn pariin, ja se sopii vallan mainiosti minulle :)

Regina paisuu paisumistaan.. Kohtahan se kyllä jo poksahtaakin. Oma veikkaukseni on 4-5 pentua. Huomenna aion laittaa pentulan valmiuteen, jotta neiti äitisika ehtii rauhassa kotiutua sinne kunnolla.

Hyvää joulunalusaikaa kaikille!

Turhanpäiväisiä...

No, nyt alkaa jo vähän paremmin hellittää flunssa.  Olisin kuvitellut olevani  enemmän väsynyt töissä tänään, mutta sujui ihan hyvin.  Kotiin kun tulin niin muutaman unnin kuluttua sitten kyllä simahdin, ja heräsin vasta myöhään illalla ja tässä sitä taas kukutaan. Onneksi mulla on kaksi vapaapäivää, joten saan lepäillä rauhassa, ennen kuin töissä alkaa varsinaisesti koulutus torstaina.

Sanoinko mä jo: IHANAA että on taas säännöllistä työtä!

Kaveri pyysi tuuraamaan ensi lauantaina, muissa hommissa, ja menenkin mielelläni, jos vaan suinkin saan sovitettua aikatauluun, kun on se pentukurssikin.

Hoksasin muuten tänään että mulla on trimmattava koira. Fiinillä on niin paksu turkki, että sitä on pakko alkaa hiljalleen "ilmastoida", ja kypsää oli. Aika hassua, kun se näyttää niin kovin siistiltä ja sileältä... Mutta tosi nätisti se anti nyppiä, nautti vaan!

Yläkulmurit ei ole vieläkään Fiiniltä pudonneet. Odotan joulun yli, ja sitten jos ne suussa vielä killuu niin vuoden vaihteessa käydään lekurissa otattamassa ne pois. Toivon kuitenkin edelleen että ne lähtisi itsestään. Mulla ei ole koskaan yhdelläkään koiralla ollut ongelmia hampaiden lähtemisen suhteen ennen tätä. enkä mielelläni lähtisi reviyttämään hampaita, vaan antaisin niiden pudota ihan luonnollisesti.

Fiini ei ole myöskään kovasti kasvanut enää. Mittasin sen juuri, ja korkeutta on neidillä edelleen samat 23cm, kuin on ollut viimeiset 1-2kk. Jospa se 2cm vielä sieltä tulisi niin päästäis edes ihannemittoihin asti.

Huomenna mennään kaverin koiran kanssa ultraan. Toivon todella että se on tiine.

Ai niin, olen kokonaan unohtanut kertoa! Fanilla on viisi pientä lasta :) Kerron niistä tarkemmin kun olen nähnyt ne.

Ei mun elämässä taida tällä hetkellä tapahtua mitään mistä kovin syvällisiä kirjoituksia saisi aikaan. Joten, sellaisia ei ehkä kannata ihan hetkeen odotella.

Lenssua

Ensinnäkin, olen kipeä. Tiistai-iltana alkoi olo tuntua joenkin hieman kipeältä, kiva juttu, sillä olin menossa seuraavana aamuna työhaastatteluun. No, aamulla se sitten selvisi. Kamala otsa- sekä poskionteloiden tulehdus päällä. Menin kuitenkin työhaastatteluun, josta selvisin kunnialla, ja illansuussa kävin apteekista hakemassa antibiootit.

Illalla sain soiton, että työt alkaa  perjantaiaamuna, joten mulla on pitkästä aikaa päivätyö! No, perjantaina olo olikin jo aavistuksen parempi, ikä 7,5tunnin työpäivä tuntunut lainkaan niin pitkältä kuin olin kuvitellut. Lupauduin vielä lauantaiksikin töihin, tosin tein vain puolikkaan päivän.

No, kipeänä ollaan edelleen, ja koska olen nukkunut nyt sitten vapaalla niin ruhtinaallisesti, ei nyt uni tule millään. Aamulla menen siis tosi pirteänä klo. 8 töihin. Mutta on se vaan ihanaa kun on säännöllistä työtä!!


Lauantaina sain ikävä uutisia Helsingin suunnalta. Mummi oli Stockan rappusilla kaatunut turvalleen, niin että tekarit oli menneet halki, ja silmälasit rikki ja verta oli ollut joka paikassa, niinkuin kuvitella saattaa kun tunnetustihan ihisen päästä tulee verta aivan älyttömästi. Vaari raukka oli ollut vieressä, mutta ei ollut voinut mitään tehdä, koska hänellä oli kummassakin kädessä ollut kauppakassi. Arvatenkin vaari onollut aika shokissa tämän tapahtuman jälkeen. Kamala tilanne, ja tämä ei ole ensimmäinen kerta kun mummi kaatuu tällä tavalla pahasti. Olen hiukan huolissani hänen puolestaan.

Agilityä: Fani on ilmoitettu tammikuussa Riksuun kisoihin. Siitä tulee varmaan hulvatonta, sillä noiden kisojen alle kertyy treenitaukoa noin kuukauden verran.. Joten jos joku tietää jossain järjestettävistä möllikisoista, niin ilmoittakaa mulle, lähdetään vaikka vähän kauemmaskin päästelemään höyryjä...

Ensi viikonloppuna on pentuleiri, jonne olen menossa kouluttamaan. Jännittävää. Olen kasannut luennon yms. jo. Toivottavasti aiheita on riittävästi ja saadaan keskustelua hyvin aikaan luennolla. Tovon voivani käyttää samaa runkoa myöhemminkin, joten nämä leiriläiset toimivat nyt ikäänkuin testiryhmänä :)

Kohta on jo joulukin... pitäisi varmaan alkaa mietiskellä joululahjoja. Voisin ehkä ostaa itselleni lahjaksi ikkunan, sillä jouduimma perjantaina rikkomaan kuistilta ikkunan, jotta pääsimme sisään. Kyseistä tapahtumasarjaa en jaksa sen yksityiskohtaisemmin alkaa edes käymään läpi.

Ei kyllä uneta oikein vieläkään, mutta pitäisikö se yrittää, josko hetken saisi nukuttua ennen töitä.

Viikosta taas pian toiseen

Tämä viikko on ollut (yllätys yllätys) taas aika koirapainotteinen.

Tällä viikolla olen seurannut sivusta erään muun kuin oman koiraseuran toimintaa. Ihan mielenkiintoista, sillä olen aina välillä mietiskellyt, olisiko Fanin ja mun mahdollisuuksien kannalta fiksumpaa treenata jossain muussa seurassa kuin meidän tämän hetkisessä seurassamme. Varmasti olisi, mutta tulee vaan kovin maanpetturi olo jos vaihtaa seuraa tässä vaiheessa. Varsinkin kun mä olen aina pitänyt pikkuseuroista niin koira- kuin hevospuolellakin. Mutta, aika näyttää mitä tapahtuu.

Agilityyn liittyen olen alkanut vakavasti harkita (tämähän on siis lähes haudanvakava asia) josko tekisin agilitylle oman blogin. Täällähän olen aina raportoinut agilitytapahtumatkin, mutta treeniblogi olisi kyllä ehkä hyödyllisempi, etenkin kun tätä blogia niin kovin harvoin luen itse. Mutta, tällä hetkellähän siis ollaan talvitauolla, mietiskellään asiaa jälleen sen jälkeen, luulen että semmoisen julkaisen, sillä ensi vuodeksi minulla on jo tiedossa kaksi uutta treenattavaa/kisattavaa.

Mikki majailee edelleen täällä Fiini-neidin seuralaisena. Jos siis tiedät että joku ihana tyyppi etsii tosi ihanaa russelipoikaa harrastuskaveriksi, niin täältä löytyisi yksi varsin valloittava yksilö! (Fani tosin meillä on jo päättänyt pitää Mikin, me nartut ei vaan valitettavasti olla samaa mieltä asiasta..)

Tänään olimme kahden kasvattini (oman Fiini-neidin, sekä Sulon) kanssa Match Showssa (niille, jotka eivät niin seuraa koirajuttuja, Match how on eräänlainen epävirallinen harjoitusnäyttely). Lähdettiin ihan vaan huvinvuoksi haistelemaan tunnelmia, ja kokeilemaan miltä se näytteleminen vauvoista mahtaa tuntua.

No, hauskaahan niillä oli, mikä on pääasia! Sulo-söpöläinen oli ensin kehässä. 4kk poika meni siellä kuin vanha tekijä, liikkui tosi rennosti ja seisoi nätisti. Kyllä vähän loksahti kasvattajatädillä leuka siinä narun päässä. Ja kun toisen kanssa ei muka oo yhtään edes reenattu! Sulo sai tietty sitten punaisen nauhan, eikä tuomari keksinyt oikein mitään kritiikkiä antaa. Hauskaa.

Seuraavaksi oli Fiinin vuoro. Fiini söhläsi ja sähläsi, jep, yllättävää. Kyllä se esiintyi ja keikistelikin, mutta lähinnä istuallaan. Mikä ihme se sitten on kun 5-viikkoisesta asti on istutettu päivästä toiseen, ja seisomista ei ole vielä edes oikein alettu reenata.. Fiinille sininen nauha.

Sitten oli ensin sinisten kehä. Fiini sijoittui hienosti toiseksi! Kuulemma olisi voinut hyvinkin voittaa, mikäli esiintyminen olisi ollut hieman varmempaa. Heh, no kun toisella on tylsää niin sitten keksitään puuhaa..

Sitten oli Sulo-sulostuksen vuoro esiintyä punaisen saaneiden kehässä. Sulo esiintyi edelleen hienosti. Pikkuisen alkoi pikkuista jo väsymys painaa, ja äiskän luokse olis pari kertaa mieli tehnyt kune siellä kehän reunalla katteli. Mutta lopulta Sulo voitti kaikki pennut! Best inshow -kehässä Sulo sijoittui vielä kolmanneksi!! Onnea Sulo ja Sulon omistajat! Aika vaatimattomasti ekakertalaiselta ;)


Kun tulin kotiin, lähdin samantien kauppaan, tänään halusin vähän herkutella. Joten kävin ostamassa tortillatarpeita. Nythän sitten olenkin viimeiset pari tuntia maannut sohvalla vatsa täynnä yrittäen saada ruoan laskeutumaan ennen  töihin lähtöä. Ahneella on paskanen loppu, mutta oli kyllä hyvääkin :) Punkkua olis ehkä vielä kyytipojaksi kaivannut.