Uusia tuulia

Meille on tullut tulokas laumaan. Kaverini parsoni asuu jonkin aikaa meillä, ja treenaamme yhdessä agilityä, tavoitteena päästä kisoihin mahdollisesti vielä tänä vuonna. Hauska eläin, olemme ennestään jo vanhoja tuttuja, ja yhteistyö toimii hienosti. Welmu on myös sopeutunut laumaan ihan kuin se olisi aina ollut osa sitä. Jatkossa koitan kirjoittaa jonkinlaista treenipäiväkirjaa tänne. Siitä saattaa olla jopa hyötyä myöhemminkin.

Kertaalleen olemme jo treenanneet ja kyllä tuo on aika näppärä eläin. Muutamia perusjuttuja täytyy käydä alusta alkaen uudelleen läpi, mutta pääasiassa se on jo ihan agikoira.

Fiini on myös treenannut jonkin verran. Irtoamista harjoitellaan tällä hetkellä mm. pallon avulla. Tuo kun on mun ensimmäinen russeli joka ei irtoa automaattisesti. Se on muutenkin tosi erilainen kuin nuo muut. Mutta kyllä siitäki vielä hyvä tulee. Luulisin.

Niin, ja Fiinin kanssa on nyt myös panostettu paikallaolo harjoituksiin. Aika nopeasti alkoi tuottaa hedelmää. Tyhmä tuo pikkuneiti ei ainakaan ole!

Pentusuunnitelmat alkaa hiljalleen muovautua lopullisiksi. Pentuja on odotettavissa Kertulle, Gingerille, ja Lilalle. Kertun pentuihin en ota enää kyselyjä vastaan, mutta mikäli joku on kiinnostunut saamaan kotiinsa fiinikakkosen, tai sitten sileän tricolourin pennun, niin niitä voi minulta kysellä. Gingerin aion astuttaa omalla pojalla, Hobbella, mikäli molemmat ovat edelleen terveitä. Mutta Ginger astutetaan vasta loppuvuodesta 2009, ei siis vielä tuosta seuraavasta juoksusta mikä kohta puolin alkanee.

Kennelliitto on ollut mulle yksi murheenkryyni taas viime aikoina. Smulanin pentujen rekisteröintilasku tuli viimein, mutta yllätyksekseni sieltä tuli myös lasku Smulanista. Smulan kun on ruotsista tuotu koira, pitäisi sen rekisteröinnin Suomeen olla ilmaista. Samassa kirjeessä edellisten mukana meni myös Liettuan tuonti mäyräkoirani paperit, mutta siitä ei ole sitten kuulunut mitään laskua. Huippuhieno homma!

Mun kaverin pentue taas oli rekisteröity väärin. Niide piti mennä ER-rekisteriin, mutta oli rekattu FIN. Jokin aika sitten eräälle toiselle kasvattajakaverille kävi sama, mutta päinvastoin. Kai ne nyt pitävät siellä niin kiirettä rekisteröinneissä, että toisinaan huolellisuus unohtuu. Ja toki, erehtyminen on inhimillistä, ärsyttää vaan jos sitä tapahtuu jatkuvasti.

Noi Kennelliiton palvelut kun ei ole todellakaan mitään ilmaisia, tai edes puoli-ilmaisia, päinvastoin hinnat vaan nousee jatkuvasti. Niin kyllä sitä odottaisi että edes joskus joku menisi nappiin. (Mun shar pei pentuekinhan keväällä rekisteröitiin väärässä hintaluokassa..)


Mutta nyt Fiini katselee mua tuossa jalan vieressä söpösti pää kallellaan, joten taidan kömpiä sen kanssa nukkusiin. Aamulla pitää koittaa jos jaksaisi nousta aikaisin ja mennä katsomaan Messilään koulukisoja, siellä olisi mun  entinen hevonen kisaamassa. No, tälleen työyön jälkeen en taas kyllä mee vannomaan että jaksan nousta. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Vai miten se nyt menikään..

Paluu arkeen

No niin.
Kirjoittelin tuossa yönä eränä tänne pitkän tarinan, ja eikö sitten juuri lähettämishetkellä tullut jokin toimintahäiriö tälle sivustolle, joten kirjoitus katosi taivaan tuuliin.

En yhtään muista mitä kaikkea tarinoin silloin.

Joka tapauksessa, mun auto on jälleen korjattu. Nyt sen pitäisi kaiketi pelata taas. Ei ollut kovin halpaa lystiä, mutta kunhan pääsee kulkemaan.

Kävin sitten myös Eestissä Lagedissa Welmu parsonin, sekä Fiinin, Kertun ja Voiton kanssa. Welmu oli ainoa parsoni, sai ERIn ja oli ROP. Russelit kaikki saivat ERIn, Voitto oli juk3 ja PU3, Fiini oli juk2 ja Kerttu AVK1, sertikilpailussa Kerttua vastassa oli kaunis valionarttu Lysti, joka lopulta vei seertin, Kertun tullessa toiseksi. Paras narttu kilpailussa menin sekaisin kun Fiinikin pyydettiin kehään, ja pyysin Ferrien omistajatytön tulemaan sen kanssa kehään. Fiini ei kuitenkaan suostunut hänen kanssaan kävelemään, ja pääsi irti kaksi kertaa, tästä syystä vaihdoin koiria hänen kanssaan, jonka vuoksi Kerttukaan ei lopulta  suostunut liikkumaan, joten tuomari päätti PN-kisassa vaihtaa avonarttujen paikkaa, ja Kerttu sijoittui näin  PN3 sijalle.

Kotimatkalla hain ystäväni Hyvinkäältä meille  kylään ja kävimme hiukan pyörähtämässä Lahden yöelämässä. Oli siis raskas, mutta antoisa viikonloppu. Kumma kyllä, en sunnuntaina potenut lainkaan krapulaa, mutta väsymys oli suunnaton.

Kennelliitossa tökkii taas jotenkin aika pahasti. Meidän pentujen paperit ei ole vieläkään tulleet. Huomenna soitan kennelliittoon, että onko kirjeeni varmasti mennyt perille. Toivottavasti. Alan hiukan olla huolissani jo. Ruotsissa asuvan kavsattini omistaja haluaisi ilmoittaa koiransa näyttelyyn, muttei voi koska sillä ei ole rekisterinumeroa. Ikävää.

Olen todella tyytyväinen tuohon viime kesäiseen pentueeseen. Olen nähny kaksi nyt ihan luonnossa, ovat todella kivan näköisiä, tasapainoisia pentuja. Kahdesta muusta olen saanut kuvia, ja neki ovat hurjan kivan näköisiä. Etenkin päät on kaikilla tosi mahtavat.

Tallinnassa vietin siis päivän kasvatin omistajaperheen kanssa. Ovat ihan mahtavia tyyppejä. Mihin olisinkaan joutunut reissullani ilman heitä. Innostuivat nyt myös itse näyttelyistä, mikä on hurjan kiva.

Tulevat pentusuunnitelmat elävät jälleen. Minulle on tarjottu kivaa ratkaisua, ja ole todella innoissani. Tästä lisää hiukan myöhemmin, se kun ei ihan heti ole vielä ajankohtaista.

Agilityrintamallekin löytyi viimein ratkaisu, ja olen saanut lainakoiran itselleni. Aloitamme pian treenaamisen, ja katsotaan koska päästään kisoihin. Odotan innolla.

Fiinin  kanssa aloitetaan kisaaminen sitten ensi vuonna, nythän ollaankin aika vähän vasta treenattu.

Muuten elämä on taas aika hyrskynmyrskyn. Mikään ei tunnu taas oikein kunnolla onnistuvan, ja se harmittaa!

Nyt taidan käydä nukkumaan, ja yrittää herätä hyvissä ajoin, huomiselle olisi paljon tekemistä, ja illalla sitten Fiinin treenit, ja yöksi töihin.

Kiitokset taas kaikille kavereille, mitä tekisinkään ilman teitä!