keskiviikko 21. syyskuuta 2011

Agipyykkiä


Ohjelmaa on koko ajan niin ettei meinaa ehtiä kotona tehdä mitään. Näyttelyistä ollaan pidetty pientä taukoa, mitä nyt Porvoossa pyörähdettiin Keksin ja Stellan kanssa. Porvoossa oli australalainen tuomari, Marlene Sheppard, joka oli teettänyt jokaisen arvostelemansa rodun ROP-koirille upeat jättiruusukkeet jaettaviksi.

Keksi sai EH:n, mutta Stella sijoittui ERIllä luokassaan hienosti kolmanneksi saaden SA:n.


 


Muuten olenkin yrittänyt skarpata agilityn suhteen. Fuulan ja Fiinin juoksut on vihdoin ohi, joten ollaan päästy taas treenaamaan, ja jopa kisaamaankin. Viime sunnuntaina oli Juha Oreniuksen koulutus VAU:lla.


Sinne ilmoittauduin Fuulan kanssa. Fuula toimi kivasti, se lähtee hirvee hyvin ihan kaikkiin mun ohjauksiin mukaan, jos vaan ohjaan. Jostain syystä se ei tuolla irronnut oikein tyypilliseen tyyliinsä, eikä hakenut esteitä, tai lukenut rataa ihan niin itsenäisesti kuin yleensä. Mut Juha huomauttikin, että palkkaan enimmäkseen haltuunottoa, enkä esteen suoritusta (mikä tietty on ollut mun tarkoitus). Ja käytiin läpi niitä palkkauksia, jotta osaan hyödyntää niitä itseksenikin. Kepit oli harvinaisen hyvät. Muutaman kerran jätti ekan tai vikan välin tekemättä. Muuten huippuhyvät, pystyin irtoomaan aika paljon edellekin Fuulan pujotellessa. Jaakotuksissa Fuula ei yhtään kysellyt, vaikken niitä muista sen kanssa koskaan tehneeni. Ja sitten serpentiini oli todellinen yllätys. Päällejuoksut toimi tosi hienosti (ainakin niillä kerroilla kun ohjasin kunnolla, aloin olla jotenkin aivan puhki jo tässä kohtaa :D ).


Kaikenkaikkiaan Fuula oli tosi taitava. Mä sain aika paljon noottia löysäilystä, ja siitä etten tsemppaa koiraa tarpeeksi, et Fuula menee sata kertaa innokkaammin ja tehokkaammin kun tsemppaan sitä. Eli asenne nyt vaan kohdilleen, ja jokainen treeni täysillä.


Maanantaina Niina kävi hieromassa Fuulan toisen kerran lyhyen ajan sisällä. Lavoissa pikkasen jumia, ei mitään hälyyttävää. Nyt pidetään pieni tauko, liidetään vähän enemmän, ja sitten joskus vaikka reilun kuukauden kuluttua Fuulalla vois olla seuraava hieronta.


Eilen oli sitten seuran mestaruuskisat. Joihin päätin osallistua molempien tyttöjen kanssa. Ensin oli agirata, joka meni kummankin osalta aika plörinäksi. Fiini oli kamalan innoissaan ja sinkoili suuntaan jos toiseenkin. Se ei olekaan tehnyt agilityä sitten russelimestaruuksien. Fiini teki mm. lentokeinun, jota se ei koskaan oikeastaan ole tehnyt. Mutta juoksukontaktit oli hyvät, ja intoa riitti. Eikä tuomarikaan pelottanut.


Toinen rata meni paremmin, alkuun Fiinin kanssa oli hyppärilläkin omituista söhläystä, mutta kun noin puolivälissä muistin, että radalla pitää ohjatakin, niin joha alkoi Fiininkin meno sujua, loppurata oli tosi hieno, ja tosi hienot kepit ja kaikki!

Fuulan hyppäri olikin konaisuutena hyvä. Yhteen putkeen (viidestä putkesta) se vaan jäi asumaan(?) Ja jouduin palata takaisin hakemaan sitä. Seuraavastakin  putkesta se tuli ulos melko hitaasti haistellen, muttei sentään pysähtynyt sinne. Ja viimeinen putki sujuikin ihan hyvin. Yhdestä esteestä mentiin takakautta ohi, ja kepit ei onnistunut ensimmäisellä yrityksellä, meni oikeesta välistä sisään mutta tuli takaisin vasta kolmannesta. Toisella yrityksellä tosi hienot kepit.Tällä Fuulan radalla tuntui että se mun oma asenne oli oikea, ja ohjaus pysyi koko ajan päällä, ja tsemppasin koiraa hyvin, ja olin muutenkin kohtalaisen skarppi, vaikka yhdessä persjätössä esim. myöhästyinkin hiukan.


Positiivinen yllätys oli se, että Fuula meni rengasta kuin vanha tekijä, vaikkei se koskaan ennen ollut mennyt tuollaista kehikollista (ainakaan tuon näköistä) kisarengasta. Ollaan harjoiteltu vain kotona irrallisella mopon renkaalla :)


Nyt sitten ensi lauantaina jatketaan ohjatuissa treeneissä. Tiaisen helena kouluttaa jälleen, ja ilmoittauduin sekä Fiinin, että Fuulan kanssa. Kumpikin on ollut aikaisemminkin Helanalla, joten koulutus on varmaan ihan hyödyllinen jälleen molemmille.


Katselin, että Janakkalassa olis 2.10. kivasti ykkösille ja kakkosille kaks hyppäriä ja yks agirata, voisin ilmoittaa molemmat tytöt sinne, mikäli saisin pian tietää toko-kurssista, jolle olen ilmoittanut Fuulan. Sen pitäisi olla viitenä perättäisenä sunnuntaina, ensi sunnuntaista alkaen, mutta en vielä ole saanut mitään tietoa, onko ryhmä saatu kasaan.


 


Nyt jatkan pyykkäilyä. Olen mukana Buzzador-kampanjassa, jossa buzzataan, eli testataan, tutustutaan ja tutustutetaan Vanishiin. Laitoin juuri koneellisen harmaantuneita tai tahraisia vaatteita pesuun, ja lisäsin pesuainelokeroon perus-vanish oxi actionia. Saas nähdä kuinka puhtaina tulevat ulos koneesta.





Jälkikommentti:
Ei voi muuta sanoa, kuin uskomaton aine!


Hiekkapölystä harmahtavan pinttyneen pintakerroksen saaneet pinkit koiranäytteöyhousutkin muuttuivat jälleen kirkkaan pinkeiksi, uudenkarheiksi. Kaikki Janen pinttyneet lelut on taas puhtoisia, ja tahraiset ruokalaput jälleen valkoisia, yms. yms.

torstai 1. syyskuuta 2011

Syksy


Näyttää siltä että syksy on tosiaan taas täällä. Joka päivä sataa tai tihkuttaa.. on viileää ja tuulee. Lapsellekin täytyy jo pukea ihan kunnolla päälle, vaikka mentäis vain hetkeksi pihalle.


Kesä meni vilisten ohi. Oli paljon kaikkea puuhaa, lähinnä koirajuttuja tietysti, ja enimmäkseen näyttelyitä. Muutamat agilitykisatkin mahtui sentään joukkoon. Polvi kestää aika hyvin, eikä Fiinikään enää pelkää tuomareita.Ja Fuulakin pääsi starttaamaan jo muutamat möllikisat. Fuulan kanssa on kiva kisata. Oikein odotan sitä, että se osaa kaikki esteet kunnolla, ja pääsemme virallisiin kisoihin.


Musti sai pennut samana  päivänä kuin mun polvi leikattiin. Hienosti ajoitti synnytyksen niin, että ehdin kotiin sairaalasta, ja hetken aikaa sain rauhassa harjoitella kepeillä könkkäämistäkin, ennen kuin pentuja alkoi tulemaan. Lopputulos oli neljä pentua, joista kolme oli uroksia ja yksi narttu. Mustin pennuista vielä toistaiseksi kaksi on meillä. Toinen muuttaa serkkuni luo hieman myöhemmin, ja toinen vielä etsii omaa kotia.


Heti polvileikkauksen jälkeen parin päivän päästä suuntasimme Kokkolan näyttelyyn hyvän ystäväni Riikan kanssa. Riikka oli ihana ja tuli aina Jyväskylästä asti minua hakemaan, jotta pääsin reissuun, kun en voinut itse ajaa. Yövyimme autossa Kokkolassa, ja lauantaina olikin kehät. Riikan koirat olivat molemmat rotunsa parhaita, ja Tollo myös. Fuulakin sai ERIn ja sijoittui luokassaan toiseksi.


Loppuhuipennuksena Tollo voitti terrieriryhmän, ja sitten mäyräkoirista Mersu oli RYP2 ja Tui RYP4. Ei hullummin. Suuntasimmekin kodin sijaan hotellille odottelemaan sunnuntain BIS-kehää, josta ei tosin sijoitusta enää herunut Tollolle. Aivan ihana viikonloppu oli kyllä hyvässä seurassa. Harmi kxun mäykyt ja terrierit sattuu niin kovin harvoin samalle päivälle :(


Muutamia muitakin näyttelyitä kesään mahtui, Tollo valioutui Turussa 13.8. kun se oli ensimmäistä kertaa yli 2-vuotiaana kehässä. Ja nyt viimeisimmäksi Luumäellä oli hieno päivä kun Tollo oli ROP ja Fuula VSP saaden toisen sertinsä. Saa nähdä sitten kuinka viimeisen kanssa mahtaa käydä :D


Loppuvuodelle olisi suunnitelmissa muutama ulkomaan näyttely, ja muutama myös kotimaassa. Jotenkin en vaan oikein osaa päättää aina että ketä mihinkin ilmoittaisi. Keksiä olen tässä nyt yrittänyt muistaa aina välillä ilmoittaa. Keksi on toipunut hienosti  onnettomuudestaan. Se siis jäi vappuna auton alle, ja aivopaineet nousivat niin pahoiksi, että läheltä piti ettemme menettäneet Keksiä. Tänä päivänä ei mistään uskoisi, että mitään onnettomuutta on koskaan tapahtunut.


Stella on myös nyt astutettu. Sileällä valko-mustalla brittiuroksella, Cumbreck Arrogant Pete. Haaveissa on sukutaulultaan hieman harvinaisempi yhdistelmä. Toivon pennuista tulevan rotutyypillisiä, tasapainoisen rakenteen omaavia, elastisia ja toiminnallisia, sekä ennenkaikkea iloisia ja reippaita pikkurusseleita. Stella on sileäkarvainen, tricolour kivaluustoinen narttu, ja se on noin 30cm korkea. Brentin veikkaisin olevan siinä 27cm hujakoilla, se on melko pienikokoinen, ja keskiluustoinen uros. Itse odotan tätä yhdistelmää todella suurella innolla! Katsotaan mitä tuleman pitää.


Koulu jatkui taas, opiskelen siis edelleen trimmausta koulutuskeskus Salpauksessa. Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osaamme  tehdä kaikille koiraroduille kotitrimmit. Otan mielelläni vastaan nykyisin siis nypittävien lisäksi myös leikattavia, sekä ajeltavia rotuja, jotta saan mahdolisimman paljon käytännön harjoitusta koulutukseni tueksi. Saa siis vinkkailla myös niille kavereille, joilla on muun rotuisia koiria kuin russeleita ;)



Turku 13.8.2011


 



Luumäki 28.8.2011