Uutta uutta uutta!!!

Huomenna se alkaa! Nimittäin hurja remontti :D



Minähän teen töitä pääsääntöisesti kotona (trimmaan siis koiria), ja mulla on trimmaushuone tuolla saunalla, jotta saadaan koira-asiakkaan kanssa olla ihan rauhassa, eikä omien koirien äänet ja hajut häiritse. Alusta asti on ollut suunnitelmissa kunnostaa tuo saunakammari ihan huolella, ja tehdä viihtyisä ja toimiva toimitila sinne minulle. Ja nyt se vihdoin tapahtuu!!!! Tämäkin nyt toki tulee olemaan edelleen väliaikaisratkaisu, mutta ihana välietappi jokatapauksessa! Olen niin kamalan innoissani! Laitan ihan varmasti sitten kuvia kun alkaa näyttää hyvältä ;)



Kevät tuo muutenkin kaikkea uutta mukanaan, niin se saa aina kummasti monissa ihmisissäkin tämmöisen uudistamisvimman aikaan. Toiset tekevät  suursiivon, ja sisustavat uusiksi, ja jotkut kai jopa muuttavat. Meillä ei kyllä ole juuri suursiivoja tehty, tai edes verhoja vaihdettu keväällä/syksyllä. Mutta tämmöiset remppajutut tuo sitä kaivattua muutosta kummasti. Eikä sen tarvitse edes olla mitään kovin suurta. Tuokin trimmaustila on vain pieni huone, mutta uskoisin että siitä tulee aika ihana. Ainakin mulla on suuret suunnitelmat. Toivottavasti niistä edes puolet toteutuiskin.



Toinen hauska kevään tuoma vimma on kasvien kasvattelu. Innostuin taas pitkästä aikaa kylvämään chilit alulle. Mullahan oli vuosia sellainen komea chilipuska, josta aina ammensin tulisuutta ruokiini, se jopa muutti mun mukanani edellisestä asunnosta tänne. Siiten eräs elämätilanne sai minut unohtamaan chiliraukan, ja se kuoli  pois.



Tässä välissäkin kertaalleen laitoin chiliä alulle, mutta se otti nokkiinsa jo aika alkumetreillä, eikä päässyt edes kukkimaan. Tällä kertaa yritän saada kasvin kukoistamaan. Laitoin tosin tällä kertaa kaksia muitakin siemeniä, joten saa nähdä mikä sekametelisoppa siitä tuleekaan. Olen aika luva tossa chilien kasvattamisessakin, lyön kasan siemeniä purkkiin ja annan kasvaa. Ei musta oo moisten kanssa hifistelemään. Pääasia että jotain kasvaa, ja jos vielä kukkii ja tekee hedelmääkin, niin olen varsin ylpeä itsestäni. Valitettavasti mulla on joku yrttikirous ilmeisesti langetettuna, sillä tänäkään vuonna ei näytä siltä että mun kylvämäni yrtit lähtisi kasvamaan. Hemmetti kun niin kovasti haluaisi napsia tuoretta basilikaa suoraan keittiön ikkunalaudalta ruoan sekaan mausteeksi. No, jospa ne nyt vielä siitä innostuisivat, basilika, persilja ja ruohosipuli nimittäin. Valkosipulin kynsiä tuikkasin yhteen purkkiin pari ja ne lähtivät kyllä versoamaan kauniisti. Mutta siihen nyt taitaa pystyä ihan kuka vaan... noh, jos ei muuta, niin chiliä ja valkosipulia (tai siis valkosipulin versoa lähinnä).



Ja sitten tietysti myös koirarintamalla tapahtuu, kuten aina.



Alman pennuista Mymmeli oli hetken pidempään tässä meillä. Punnitsin pitkään sen sijoittamista, mutta lopulta päädyin myymään sen. Tämä ratkaisu koituikin Mymmelin onneksi, sillä se pääsi ihan ehkä maailman parhaaseen kotiin, ja sellaiseen paikkaan, mihin juuri Mymmelin tyylinen russeli sopii täydellisesti.



Mymmelin lähdettyä ei montaa päivää elettykään pennuttomassa taloudessa, kun kävin lentokentältä hakemassa kaksi kreikantuontia. Uros Emerson  on sileä tricci, ihana pikkuruinen mies. Ja narttu Cinderella on perinteinen valkoruskea, broken karvainen, mutta kantaa toki sileää emänsä puolelta. Molemmilla pennuilla on aivan valloittavat luonteet ja toistaiseksi olenkin niihin enemmän kuin tyytyväinen. Cinderella lähtee sijoituskotiinsa jatkamaan sivistymistään, ja pian treenaillaan sen kanssa kehäkäyttäytymistä parissa pentunäyttelyssä.



Viikonloppuna laumaamme saapuukin sitten uusi ihastuttava pikkuinen, jonka tuloa tuskin maltan odottaa!



Lisäksi kevään edetessä on odotettavissa Kisentel's pentuja. Fuula on astutettu ihastuttavalla Tiituksella, ja odotettavissa onkin mahdollisesti ihan kaikkia karvanlaatuja, koska molempien emät ovat sileäkarvaisia. Muutenkin tämä yhdistelmä on varsin kutkuttava, Fuula ja Tiitus täydentävät toisiaan kaikinpuolin.







Lisäksi kevään aikana on mahdollisesti tulossa pentuja toisestakin yhdistelmästä, mutta siitä lisää hiukan myöhemmin, kunhan asiat varmistuvat.

Kevät piristää

Kyllä se niin vaan on, että tuo auringon mollukka, joka yhä useammin mollottaa aina vaan kirkkaampana tuolla taivaalla, saa  puhtia itse kuhunkin. Itse olen saanut intoa alkaa lenkkeillä entistä useammin ja tehokkaammin ja pidempiä matkoja. Mikäpä tuolla auringonpaisteessa on kävellessä.

Talven aikana ollaan aika paljon lenkkeilty tuossa lähimetsässä, jonka (tai oikeastaan sinne metsään vievän polun) olemassa olon tajusin vasta tänä talvena.. no, nihan hyvin näin viiden vuoden täällä asumisen jälkeen. Polku siis lähtee käytännössä tuosta meidän pihan nurkalta, se vaan ylittää kerran yhden tien, ennenkö voi koirat laskea irti. Ja kaikki nämä vuodet oon manannut, että vaikka asutaan näin korvessa, niin mitenkään ei löydy turvallista paikkaa lenkkeillä koirat irti, ja oon tepsutellut tuolla sitten koirat remmissä pitkin tienvarsia. No, se oli kai sitten liian lähellä se. Nyt ollaankin sitten otettu tuosta iloa irti talven aikana ihan kunnolla. Pikkuhiljaa olen vaan alkanut jo hieman kyllästyä, kun lunta on niin kovin paljon, että siellä metsässä ei voi kulkea kuin niitä muutamaa samaa polkua pitkin kerta toisensa jälkeen. Odotan innolla, että lumet sulaa, ja päästään samoamaan tuota metsää ristiin rastiin miten vaan huvittaa!

No, nyt sitten kun tosiaan metsän samat polut alkoivat kyllätyttää, olen ottanut koirat taas remmiin ja lähtenyt auringnpaisteessa oikein teholenkeille. Reipasta vauhtia ylämäkeen ja alamäkeen, ja aina vaan uusia reittejä etsiskellen. Aika hauskaa, kun tutustuu samalla oman kotiseutunsa ihan uusiin puoliin. Olen seikkaillut tuolla omakotialueilla nyt ristiinrastiin, ja on hauska löytää sellaisia asuinalueita, joita ei olisi osannut kuvitellakaan juuri siitä paikasta löytävänsä.

Alman pennut löysivät kaikki uudet kodit. Tällä hetkellä katse on tulevissa pentueissa, sekä muutamissa viritelmissä uuden (tai vähän ehkä vanhankin) veren saamiseksi. Verkkoja on vedessä siis, mutta kerrotaan niistä tarkemmin sitten kun alkaa nousta kalaa. Jokatapauksessa lähiaikoina kaipailisin sijoituskoteja niin uroksille kuin nartuillekin. Ja ihan kaikkia karvanlaatuja, sekä melkein kaikkia värejäkin tulee varmasti olemaan tarjolla. (Ja ennenkaikkea tietysti ihastuttavia luonteita!) Eli mikäli kaipaat russeliystävää, ja olet kiinnostunut sellaisen ottamaan sijoitussopimuksella, ota minuun rohkeasti yhteyttä ;)

 

Näyttelyt on jätetty vähemmälle, ollaan lähinnä vaan oltu. Tammikuussa kävin Fuulan kanssa agilitykoulutuksessa, jota oli Kouvolassa pitämässä Fuulan isän omistaja Tuula. Mutta muuten ei olla treenattu kyllä yhtään agilityäkään, muuten kuin kotona tehty "koske" -treeniä, erilaisilta pinnoilta koskemaan etutassuilla lattiaa. Aika näyttää tuleeko siitä sitten ikinmä olemaan agilityssä oikeasti mitään hyötyä.

Fuula nyt jääkin luultavasti mammalomalle, haudutelkoon mielessään nyt näitä viime aikojen oppeja, ja katsottaan sitten taas joskus vähän kypsemmällä iällä, jos aletaan Fuulan kanssa panostaa ihan kunnolla, opeteltaisi ne pari viimeistä estettä, ja lähdetään kisaamaan..

Fiinin kanssa olen ajatellut että voisi kesällä muutamat startit käydä. Jos vaikka sattuisi peri LUVAa vielä jostain napsahtelemaan. Olisihan se mukavaa edes joku koira joskus saada kolmosiin asti. Ja kun se nyt ei kuitenkaan olisi enää kuin kahden LUVA:n päässä, niin ehkäpä vielä onnistuisikin.. Mutta täytyy hieman katsoa miten Fiinin nyt taas käy kun juoksu loppuu, sille on alkanut tulla huonon itsetunnon kausia juoksujen jälkeen, ja silloin ei onnistu kyllä koskaan yhtään mikään. Fiinihän olikin tarkoitus osittain senkin vuoksi leikkauttaa niin ettei tätäkään juoksua olisi enää koskaan tullut. Mutta kertakaikkisesti se ajan varaaminen vaan jäi, ja kappas sittenpä tuo juoksu jo alkoikin. Mutta nyt sitten ihan varmasti leikkautan, ja sekin toki sitten hieman hankaloittaa kisaamissuunnitelmia.

Ja vaikka näyttelyistä ollaankin pidetty pientä paussia, niin käytii kuitenkin pyörähtämässä Tuusniemen ryhmänäyttelyssä Tollon ja Staran kanssa. Molemmat koirat olivat hieman talviturkissa, ja osallistuttiinkin enemmän vaan huvin ja urheilun vuoksi, sekä kokemuksen kannalta, halusin edes jonkun virallisen arvion Starastakin. Tuloksiakin tuli kyllä, Tollo oli VSP ja Stara PN3  Va-SERT, ei hullummin russeleilta!

Lisäksi Tuusniemelle oli ilmoitettu kaksi kelpie-kasvattia, Skipi (K Arrawa Alfred) ja Vaara (K Arrawa Aaliyah), jonka kanssa kävin jo tammikuussa Lahden ryhmiksessä pyörähtelemässä Gunnel Holmin arvosteltavana PN3:n verran. Vaarapa itten tuolla Tuusniemellä räjäyttikin varsinaisesti sen potin ollen PN1 ja ROP ja saaden samalla ensimmäisen SERTinsä. Vaara on kyllä aika ihana tyttönen, ja miellyttävä esitettävä. Skipi sai tiukalta ruotsalaistuomarilta EH:n.

Näyttelyiden osalta hiljaiselo osittain jatkunee, ainakin toistaiseksi. En jaksa pelkästään Tollon kanssa kiertää, eikä nyt oikein ole kamalasti muita koiria otettavaksi mukaan, niin mennään sinne minne jaksetaan, ja niihin sitten raapaistaan jonkunlainen sekalainen kokoelma mukaan. Huhtikuinen Lahti KV taitaa olla seuraava näyttely johon olen ilmoittautunut. Sinne tulee meiltä pojat, Tollo ja Ezze. Sen jälkeenhän taidetaankin pian päästä taas jo ulkonäyttelyihin, jee! Toukokuulle olen kyllä suunnitellut paria pentunäyttelypyörähdystä. Kesäkuussa mennään Tallinnaan, Eestin Voittajaan. Ja sen enempää en ole oikeastaan jaksanut edes suunnitella. Ehkä jotain kivoja lomareissuja voisi tehdä kesän aikana. Mutta katsellaan niitä sitten lähempänä. Kunhan nyt ensin tulisi tuo kauan odotettu kesä! Ei se onneksi enää kaukana ole. Ei ole!