Kavereita
aina tulee ja menee, mutta ne parhaat on ne pysyvät, ihan ehdottomasti.
Vaikka mäkin olen aika erakkoluonne, niin en tiedä mitä tekisin ilman
kavereitani.
Ensimmäisenä mainittakoon R ja M. Varmasti ne
tärkeimmät. M on ollut mulle aina olemassa. sellaista aikaa ei ole kun
M:ää ei olisi ollut. Yhdessä on kontattu, leikitty hiekkalaatikolla,
opeteltu ajamaan pyörällä, käyty koulua, koettu ekoja diskoja ja
kotibileitä, jne. Pienenä toki tapeltiin jonkin verran, mutta nyt ei
varmaankaan kymmeneen vuoteen ole ollut riidan riitaa. M on yksi
tärkeimpiä ihmisiä koko maailmassa. R taas tuli kuvioihin yläasteella.
R:n kanssa on pidetty yhtä aina, ja R:nkään kanssa ei tule riitoja tai
tappeluita, tasaisesti pidetään yhteyttä ja ollaan hyvissä väleissä. R
on tuki ja turva etenkin koira-asioissa. M ja R asuvat eri kaupungissa
kuin minä, mutta koitetaan pitää yhteyttä mahdollisimman paljon, ja
nähdäkin silloin tällöin. M jaksaa suhteellisen usein ajella tänne
Lahteen ja tulla käymään. Joskus M ottaa R:n mukaan, mutta suurimmaksi
osaksi R:n kanssa pidetään yhteyttä joko puhelimitse tai sähköisesti.
Sitten
on S. S on vähän erilainen kaveri. tärkeä toki myös. S tuli mukaan
kuvioon lukiossa ja S:n kanssa ollaan yleensä viihteellä tai vietetään
vapaa-aikaa, ja toisinaan painitaan arjessa. S muutti Kouvolasta
Lahteen vuotta myöhemmin kuin minä. S:n kanssa on myrskyisää. Moneen
otteeseen on otettu erätauko ja pidetty välimatkaa, tosin nykyisin on
ollut jo pidempään tyyntä. S on hauska kaveri, joka kaipaa usein tukea
multa. Enemmän niin päin kuin toisinpäin.
Täällä Lahdessa olen
myös saanut pari hyvää kaveria. T on aivan mahtava. T on isoveli jota
mulla ei koskaan ollut. T on huolehtivainen ja mukava kaveri. T myös
tykkää mun koirista ihan kamalasti ja on niille semmoinen
leikki-isäntä. T:n kanssa ei vaan olla nyt vähään aikaan ehditty olla
enää niin paljon tekemisissä kuin aikaisemmin, tosi tosi harmi.
Sitten
tietysti S(2) ja hänen perheensä. Tämä S on russelisti, ja sitä kautta
tutustuimme. Nykyisin olemme tekemisissä lähes päivittäin, ja koko
perhe kuuluu mulle tärkeisiin ihmisiin. S:n lapset on ihan mahtavia
tyyppejä. Ja S:n mies on mukava, ja jaksaa olla avuksi aina.
Koirapiireissä on monia monia kavereita.
K
on tosi tärkeä. K:lle voi manata niin koira- kuin muitakin juttuja. K
kyselee koiraneuvoja multa jos neuvoa kaipaa, ja muuten vaan
juoruillaan sitten. K on tosi tärkeä maalaisjärjen hiven
koiraporukoissa.
L asuu kaukana mutta yritetään tavata aina
silloin tällöin, yleensä koirajuttujen merkeissä. L:n kanssa mesetetään
(se on se teinien juttu, vai miten se meni..) Mesessä puidaan vaikka
mitä kaikenmaailman jalostus-, hevos-, mies- ja melkein mitä vaan
kuvioita. Parasta L:ssä on se että ajatellaan koirajutuissa hirmu
samalla lailla. Terkkuja L, tiedän että luet tän.
Siinä esiteltynä ne tärkeimmt, ne on ne jotka on ja pysyy. Paljon on muitakin tärkeitä tyyppejä, älkää kukaan suuttuko!
Nala kääntyi juuri 60. vuorokauteen ja pitää edelleen jännityksessä... Nyt hiukan näyttää jo siltä että pian voi alkaa tapahtua.
Fanin
pentuja kävin juuri tänään taas ihastelemassa. Ne olivat niin komeita
poikia! Hauskaa on, että vaikka Fani on sileä ja narttu lähes sileä,
niin kahdesta pojasta on tulossa aikamoisia pörrökasoja! Hienoja
hienoja, tarvii vaan muistaa ottaa seisomakuvia pian.
Nora
