Pikkukalat saapuivat!

Möller Omega3 pikkukaloja sisältänyt Buzzador paketti saapui!

Illalla oltiin heti sitten maistettu yhdet, ja hyvää oli, niin äidin kuin tyttärenkin mielestä. Maku oli mukavan hedelmäinen, hyvin mieto kalainen sivumaku tosin, mutta ei ainakaan meitä haitannut. Koostumus on enemmän viinikumimainen, joten menee lapselle ihan karkista. Millään ei meinannut lapsi ymmärtää ettei niitä voi syöä kuin yhden kerrallaan. Olisi kuulemma ollut kova kalanälkä. Sain kuitenkin selitettyä, että yksi aamulla, ja yksi illalla. Aamulla Jane sitten odottikin paketti kädessä ja hoki että "Äiti, annatko jo kalan?"


Tämmöinen se on.


"Joko saan syölä sen?"




"Hyvää kalaa!"

Mikä on Buzzador?

Suosittelu on markkinoinnin tärkein menestystekijä

Buzzador on Pohjoismaiden johtava yritys Word of Mouth-markkinoinnin ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvan markkinoinnin parissa.

300 000 jäsentämme (Buzzadoria) ovat luonteiltaan uteliaita ja he haluavat kokeilla uusia tuotteita ja palveluita. Buzzadorit levittävät rehellisiä mielipiteitään ystävilleen ja tuttavilleen – Sekä internetissä että kasvotusten.
www.buzzador.com

Taas syntymäpäivä

Vihdoin vietettiin sitten ihan oikeasti Janen syntymäpäiviä juhlien merkeissä. Tällä kertaa oli ihan itseväsätyt tarjoilutkin.

Kakku oli tällä kertaa jäätelökakku, ja ehkä olis voinut tehdä kokeiluvedoksen etukäteen, muutamaa juttua vähän säätäisin ensi kerralla, mutta hyvää oli. Ja kolme kynttilää kakun päällä, tietenkin.
Jäätelökakun tein mukaillen Kinuskikissan ohjetta.
Kakun lisäksi meillä oli tarjolla jo lähe perinteeksi muodostuneita kinkku- ja salamikiekuroita.

Lahjaksi Jane sai ihanan muumitalon mummilta.

Muumitaloa Jane onkin monta kertaa käynyt kaupassa ihastelemassa, viimeksi eilen kun käytiin tyttöjen kanssa ostamassa tarpeita tarjoiluja varten.

Toinen mahtava lahja oli uudet värityskynät ja puuhakirja.

Edelliset värityskirjat alkaa varmaan ollakin taas jo aika täynnä. Jane piirtää paljon!


Parasta synttäreissä oli tietenkin kavereiden kanssa leikkiminen. Synttäreiden jälkeen lähdettiin vielä tyttöporukalla Kaislan ja Kaislan äidin kanssa pariksi tunniksi HopLopiin varmistamaan että päivä oli varmasti huippuhauska.

Myös Jetalla oli hauskaa.


Jetta pääsi sylistä syliin.


Innokkain sylittelijä oli tietenkin...
Kukas muukaan kuin Jetan oma mummi.


Tässä vielä Jane eilen kauppareissun jälkeen kauppareissun parhaan saaliin, eli ilmapallon kanssa.

Bonuksena tämä lienee ensimäinen kohtalaisen kelvollinen kuva Janen tämän talven toppatakista, jota olen yrittänyt moneen kertaan saada kuvattua, mutta jotenkin ei vaan ole onnistunut.

Onni on oma onni

Meille saapui viime viikolla postissa Onni.





















Aluksi kun sain paketin, ihmettelin, että joko nyt olin päässyt  Buzzador -kampanjaan koskien Valion Onnia, kun en omasta mielestäni ollut vielä saanut ilmoitusta asiasta. Olin nimittäin vasta äskettäin vastannut kampanjakutsuun, ja innokkaana odottelen, pääsenkö mukaan.
No, sitten pakettia avatessani muistinkin, että olin Valion Onni-kerhoon liittyessäni valinnut tuon maissivellin lahjaksi. Kiva yllätys kuitenkin. Toistaiseksi mennään vielä maidolla, mutta joku päivä Jetta saa sitten maistella tätä velliä.
Buzzadoriltakin tuli kivoja uutisia, olin päässyt erääseen toiseen kampanjaan mukaan. Pääsemme Janen kanssa testaamaan Möller Pikkukaloja, eli hedelmäisen makuista Omega3 -valmistetta. Jännityksellä, sekä innolla odotan niin makua, kuin myös vastaanottoa Janen suunnalta.

Sitten meille saapui ROTTA! Se tarttui mukaani Ikeasta.


Olen kuullut tarinoita näistä Ikeassa sikiävistä rotista, jotka kuuleman mukaan kestävät ihmeen hyvin russelin käsittelyä. Olen luullut tarinoita lähinnä urbaanilegendan kaltaisisksi saduiksi, mutta nyt vihdoin rohkaisin mieleni ja päätin törsätä. Maksoin tästä rotasta huimat 1,29e, ja vasta nyt tätä kirjoittaessani tajusin, että olen onnistunut ostamaan VÄÄRÄN rotan!! Tämähän ei suinkaan ole tuo kuuluisa Råtta, vaan GOSIG MUS - niminen hiiri. No, joka tapauksessa, myös tämä hiirihiirulainen on oikeasti kestänyt russeleiden rotantappoleikit uskomattoman hienosti. Se on edelleen täysin ehjä! Uskon, että ensi kerrallakin saatan Ikeassa törsätä, ja ostaa pari söpöläishiirtä lisää.


Janelle on tullut kova kiinnostus pikkusiskoa kohtaan, Jettaa täytyy hoitaa, ja sille kannetaan lelua toisen perään, ja nyt viimeisimpänä Jetta pitää saada kainaloon. Ja yhtenä iltana Jane jopa kyseli, et voisko hän ottaa Jetan mukaan nukkumaan, hänen viereensä.

Ja loppuun pari kuvaa viikon vanhoista triccipennuista, joita on vielä vapaana, eli pentutiedustelut ovat tervetulleita!


Vasemmalla köllöttävät tytöt, ja oikealla hassunaamapoika.

Ihan helmi syntymäpäivälahja

Jane sai eilen kummilta lahjaksi IKEAn PYSSLA -helmipurkin, sekä neljä helmiaskartelulevyä. Ajattelin ensin että apua mitähän tästä tulee, mutta sitten sovittiin Janen kanssa, että laitan purkin kanteen aina vain jonkin verran kerallaan niitä helmiä, ettei ihan kaikki ole heti pitkin lattioita.


Jane  pääsi tosi nopeasti jyvälle että mitä niillä helmillä tehdään.
Jostain syystä Jane toistaiseksi valikoi aina ainoastaan vihreät helmet.
Ihan kaikenvärisiä olisi kupissa tarjolla.


 
Helmet on tooosi pieniä, joten vaatii aikamoista sorminäppäryyttä askarrella niillä.


Semmoinen siitä sitten tuli.
Valmis!


Kuulin myös, että näitä helmiaskartelujuttuja voisi sitten silitysraudan avulla sulattaa yhteen.
Toitaiseksi ollaan kuitenkin laitettu helmet aina vain takaisin purkkiin.
Mutta, jos joku oikein erityinen muodostelma ilmaantuu askartelulevylle, niin voi hyvinkin olla että kaivan silitysraudan esiin ..jostain.

Onko meillä syntymäpäivä?!

Jane täytti tänään 3 vuotta!
Näin se aika kuluu kuin siivillä.

Janelle syntymäpäivä tarkoittaa kakkua.


Synttärijuhlat pidetään vasta ensi viikonloppuna, mutta tänään vietettiin "part 1".
Kummi ja kummin lapset kävivät viihdyttämässä Janea, Jettaa, ja äitiäkin.

Ystävänpäivä

Tässä ollaan taas, oikeastaan ystävänpäivä meni jo. En ehtinyt nyt tänä vuonna oikein mukaan koko ystävänpäivään. Meillä syntyi 13.2. pentuja, niin seuraava päivä meni sitten vähän "siinä sivussa". Kuitenkin jo aikaisemmin tällä viikolla ajattelin ystäviä, ja kavereita. Olen aika onnekas, sillä mulla on elämän aikana ollut aika paljon tosi hyviä ystäviä, sekä kavereita. Osan kanssa yhteydenpito on säilynyt kaikki nämä vuodet enemmän tai vähemmän aktiivisena, toisten kanssa välillä hiipunut, mutta ei kuitenkaan täysin unhoon jäänyt. Joidenkin kanssa ollaan useampikin vuosi oltu vailla yhteydenpitoa, ja sitten taas pitkästä aikaa alettu rupatella, ja se sama yhteinen sävel on siellä heti! Yleensä juttu jatkuu siitä mihin viimeksi jäätiin. Ei sentään ihan kirjaimellisesti.

Tavallaan tunnen vähän huonoa omaatuntoa joidenkin kavereiden kohdalla, kun en osaa/ehdi olla kovin aktiivinen aina ylläpitämään ystävyyttä. Ajattelen kyllä teitä kaikkia useinkin, ja muistelen kaikkia hauskoja yhteisiä kommelluksia. Ja kyllä varmasti vielä tavataan!

Noh, meidän ystävänpäivä kului mm. ulkoillessa.

Jane teki lumitöitä                     

                                                                       ..ja sitten tietysti enkeleitä




Ja koirat leikkivät, tässä Polly, sekä vieraileva tähti, sijoitusnarttuni Tete, joka on tullut meille astutettavaksi, silmä- ja polvitarkastuksilla kävimme jo tiistaina, ja kaikki oli kunnossa.


Tässä Jetan ihanat lampaannahkatöppöset, mummilta joululahjaksi saadut, lämmittävät kivasti varpaita vaunuissa nukkuessa:

Tässä Jetta itse:


Leikkimatto on nyt superjuttu, tosin äiti saa kyllä jatkuvasti olla nostamassa lapsostaan takaisin matolle, ties milloin mistäkin kaukaa. Liikkumistakin siis kovasti harjoitellaan.

Ja tietenkin, unohdin aikaisemmin kertoa, kun kysyin eräänä päivänä Janelta, että oletko prinsessa. Jane vastasi: "No olen, ja missäs minun nuunu sitten on?"
Ja minäpä päätin sitten askarrella a4:sta prinsessalle kruunun. Tässä lopputulos:

Aika tyytyväinen prinsessa, ja aika halpa kruunu!

Kuukistuksia

Tältä meillä näyttää näin talvella ikkunasta aamuisin:


Yksi harvoja hyviä puolia talvessa minun makuuni onkin sen kauneus. Ainakin suurimman osan aikaa. Kylmyydestä en välitä sitten yhtään. Toiset väittää että kylmyys on vain pukeutumiskysymys. Mulla on tällekin talvea hankittu aivan ihanat lämpimät vaatteet, ei palele, mutta en silti tykkää kylmyydestä. Silloin kun on lämmin, ei esim. tarvi pukemalla pukea jos haluaa käväistä pihalla.


"Äiti, saanko minäkin kokeilla?" Kuuluu aika monestikin Janen suusta. Yhtenä päivänä taas kun olin alkamassa jotain siivoamaan ja vedin kumihanskat käteen. Tässä lopputulos.

Ennestään Janella on tämmöinen pölyhuisku, jolla on montakin käyttötarkoitusta. Joskus sillä siivotaan, toisinaan se on noidan luuta, jolla lentää niin Jane, kuin muumit tai smurffitkin: "Hiiop!" Ja sitten jos leikeissä sattuu huono sää, niin pölyhuiskusta muuntautuu "minun sateenvaajoni".

Tällä kertaa pölyhuisku oli siis alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan, joten ei muuta kuin huiskimaan!


Sitten yritettiin saada sisaruspotretti.. vaihteeksi. Noh, parempaa odotellessa:

On ne kyllä niin erinäköiset! Ainakin vielä.

Loppuun täytyy vielä laittaa kuva Jetastakin tässä perintöpotkupuvussa, joka on kulkenut suvussa jo useammallakin lapsella aina 70-luvulta asti, ja oli siis minulla itsellänikin pienenä. Janekin sitä käytti hetken.



Selässä on isompi apina, selästäpäin kuvattuna.

Nyt tuli aikamoinen sekametelisoppa, koitan ensi kerralla keskittyä paremmin. Jos osaan.