Hiljaiseloa

Blogi on jäänyt hävettävän vähälle viime aikoina. En ole
yksinkertaisesti jaksanut edes ajatella koko blogia. Ei nyt niin suuria
liene tapahtunutkaan.


Viime viikonloppuna tosin oli oikein mukavaa, sijoitusnarttuni omistaja
tuli omien russeleidensa, sekä kasvattinsa kera viikonloppuvierailulle.
Olimme menossa sunnuntaina Ähtärin ryhmänäyttelyyn. Perjantaina
istuimme iltaa, nautiskelimme viiniä, ja keskustelimme koira-asioita.
Lauantai meni mätsärissä (johon Rekku ei päässyt suunnitelmista
poiketen mukaan, koska se alkoi oireilla aamulla vesihäntää, joka
onneksi meni päivässä ohi.). Sunnuntaina oli edessä rankka reissu
Ähtäriin. Harmittavaa sinänsä, että saimme aika tylsät (lue
vähäsaniset) arvostelut. Tuntui kurjalta ajaa 800km mokoman akia. Mutta
aina ei voi voittaa. Koirat esiintyivät kaikkii mukavasti, siinä ei
valittamista.

Aloin jälkeenpäin miettiä, että miksi ihmeessä
olin ilmoittanut koiran Ähtäriin, asti, koska normaalisti en käy
näyttelyissä yli 150km säteen, ellen sattumalta ole juuri siellä
suunnalla... Mutta syyhän olikin niin yksinkertainen, että tämä oli
ainoa näyttely johon sijoitusnarttuani uskalsi enää ilmoittaa ennen
juoksun alkamista.


Huomenna on sitten pentunäyttely.
Uusia kasvatteja kaksi ekaa kertaa kehässä sekä lisäksi ulkopuolinen
sijoitusnarttuni. Mukavaa saada arvostelut niistäkin.Mitään kovin
suuria odotuksia ei ole, sillä russelinpentuja on ilmoitettu vain
vaivaiset 34 kappaletta. Eli, pelkkää kokemusta ja arvostelua mennään
hakemaan, ei todellakaan muuta, edes KP:ta.


Koirapainotteista siis. Toki jonkinlaista ihmissuhteiluakin on
mahtunut. Sitä samaa vanhaa kuviota. Voisin kyllä jo kaivata uusia
tuulia. horoskooppini käski viritellä verkkoja, viikonloppuna kuulemma
tarttuu saalis. No, täytynee ottaa tänään verkot mukaan töihin ;)
hehheh. Noo.. kyllä kohta varmaan alkaa tapahtua taas ihan itsestään.
Usein ei sen eteen tarvitse mitään tehdä.

Olen kyllä
yrittänyt opetella vihdoin tekstiviesteilyä. Hankalaa. Mutta ehkä
hiljalleen opin senkin näpyttelyn taidon. Tai sitten en. Samapa tuo.


Nyt taidan mennä lepäilemään vielä hetkeksi ennen töitä. Vaikka
tykkäänkin yötöistä, inhottaa pelkkä ajatuskin huomisaamun heräämisestä.