tiistai 29. maaliskuuta 2011

Lomaa odotellessa


Fuulan ja Tollon pennut lensivät pesästä, lukuunottamatta pikku-Staraa, joka jäi sulostuttamaan arkeamme. Toinen tyttö, Tecna meni sijoitukseen rakkaan ystäväni Tuijan tyttärelle, pojista Spessu meni myöskin sijoitukseen. Lisäksi jätin Rumbasta pari jalostusoikeutta, Rumba muutti ihan lähelle Virpin uudeksi aglitykaveriksi, Virpi kisaa ennestään agilityä kahdella kääpiösnautserillaan. Elmo meni ystäväni Sinin omistukseen, Sini sijoitti Elmonkin tähän aika lähelle. Rubert meni ystävälleni Annalle Tampereelle koko perheen lemmikkimarsuksi :D Ja Välkky-poika muuttikin Kreikkaan asti. Kreikasta tuli "vaihdossa" 1-vuotias sileäkarvainen uros, Zeus, nyttemmin Jekku, joka meni asustelemaan Helsinkiin vanhan tuttavani Edin perheeseen. Onnea ja menestystä kaikille pennuille uusiin koteihinsa, sekä tuetysti myös Jekku-pojalle!



Muutenkin on ollut aikamoista hulinaa. Russeleiden agilitytoimikunnan tapajtumien järjestelyjä, vuosikokouksia (joiden seurauksena istun jatkossa kahdenkin eri yhdistyksen hallituksessa), kerhotädin hommia, sekä koulua! 



Aloitin äskettäin jo kauan haveilemani trimmauskoulutuksen. Luin tästä jo vuosi sitten, kun se järjestettiin Asikkalassa ensimmäistä kertaa, mutta tuolloin olin viimeisilläni raskaana, joten jouduin odottamaan vuoden, kunnes koulutus aloitettaisiin uudelleen. Ja vuoden vaihteessa laitoin sitten paperit vetämään. Iloinen yllätys oli, kun helmikuussa tuli haastattelujen jälkeen kirje, että minut on valittu opiskelijaksi! Voi sitä ilon päivää!! 



Opiskelemme siis kaikkien mahdollisten trimmattavien rotujen perustrimmausta. Nyt jo ollaan harjoiteltu pesuja, sekä ensimmäisen kerran leikattavien rotujen leikkaamista. Huhhuh, paljon tulee uutta, mutta kyllä on mukavaa oppia! Ja muuten, jos tunnet jonkun koiran, joka kaipaa trimmausta, otan mielelläni harjoituskappaleita vastaan! Pyydä omistajaa varaamaan aika! (Russeleitahan trimmaan sitten jo ihan useamman vuoden kokemuksella, mutta melko edullisesti niitäkin.)

 


Fiinillä oli juoksutkin, ja taas pidettiin taukoa agiliidosta. Tietenkin juoksut ajoittuivat juuri Helenan koulutusten ajalle, joten Fani sitten oli koulutuksissa. Se on kyllä näppärä eläin. Harmi ettei se osaa sitä puomin alastuloa. Kävin kisaamassakin pari starttia, Fani oli vähän turhan kuumana, ja varasti hyppärillä törkeästi. Palautin sen lähtöön, mutta mentiin rata sitten rennosti loppuun. Pientä ohjaajan velttoilua oli helpoissa kohdissa havaittavissa, ja niinpä muutamia esteitäkin taisi jäädä suorittamatta, mutta kaikkiaan ohjaus ja koira toimi oikeastaan tosi kivasti.



Toisella radalla sitten taas Fani lähti ilman lupaa (olin jo ehtinyt parin esteen taakse, ja sitten myöhästyin puomilla, ja loikkasi. No, minähän en tässäkään vaiheessa pystynyt sitten vielä lopettamaan, vaan väännettiin loppuun asti. Jos jotain tosi positiivista täytyy löytää, niin WAU millainen juoksu-A se onnistui niin täydellisesti, ja pääsin hienosti putkelle valsaamaan, kuten olin suunnitellutkin. Fani ei selkeesti kestä yhtään painostusta A:lla, mutta jos itse otan seuraavan esteen vaan itselleni jo suunnaksi, ja annan sen itsenäisesti suorittaa A:n, se osuu oikein hyvin alastulolle. Jatkamme siis samalla tyylillä A:n kanssa.  sillä puomin vitosella selvittiin sitten lähes loppuun asti, kunnes keksin olla ohjaamatta viimeisen esteen, Fani meni ohi, mutta sain sen kiepautettua toiselta puolen takiaisin, eli tulos oli 10, ja sillä 4. sija. Harmittelin tulostaululta, et ilman tuota vikan esteen mokaamista oltaisi tultu 2.  Mut noh... vitonen se olisi ollut silti.



MUTTA! Fani ei ole jumissa! Se hyppää ihan kivasti, kääntyy, ja on ihan kivan nopean oloinen. Nyt täytyy miettiä et mitä tehdään... yritin vähän alkaa sille opettaa targetilla uudestaan puomin kontakteja, alkoi jopa hiukan hakea alastuloa jo itsenäisesti... hmmm.... noh, aika näyttää. Olishan se kiva jos ne kontaktit vielä joskus saataiskin kuntoon. Fani on kuitenkin aika taitava pikkukoira.



Fiinikin kävi vähän treenailemassa, se menee kyllä edelleen kivasti (no tuomaria meillä ei ollut säikyttelemässä), ja mikä parasta! Se suostui leikkimään narupallolla! Ja palkkasin sitä pelkästään sillä, ja hää oli ihan innoissan! Jeeeee, vinkurotat on nimittäin tyhmiä, kun ne hajoaa heti. Olen kyllä ostanut kanin nahkan, josta olisi tarkoitus itse väsätä mahdollisesti vähän kestävämpi aksalelu Fiinille. Mutta aina parempi jos tuo narupallo toimii! Olen saanut myös Tollon leikkimään sillä tuolla Korkeavireen hallilla nyt. Tollo siis on siellä käynyt näyttelykurssilla nyt kolme kertaa, tällä viikolla onkin kurssin viimeinen kerta edessä, ja lauantaina mennään sitten Savitaipaleen ryhmänäyttelyyn kokeilemaan, et onko mitään oppeja jäänyt Tollon pääkoppaan..



Fiini ja Fuula kävivät myös viime viikolla Hyvinkään Koirakylpylässä uimassa. Ajattelin että uiminen voisi tehdä hyvää noille vastikään synnyttäneille nartuille. Fiini tiesi heti mistä on kyse, se onkin kokenut uimari. Tosipienihassueläin porhalsi kauheaa kyytiä, ihan kuin sillä olis ollut moottori perässä. Fuua vähän empi ja ihmetteli, se ei ole oikein tykännyt mennä veteen aikaisemmin. Mutta kun sitä hiukan autettiin ja kannustettiin, niin kohtahan sekin oli jo vallan intona hommasta! Täytyy yrittää päästä pian uudestaankin! Kyllä nuo tykkäsivät niin kovasti, ja uskon että tekee tosi hyvää myös fyysisesti. Ja onneksi kohta tulee jo kesä, ja päästään järveenkin pulikoimaan.



 


Niin... ja nyt sitten tosiaan alkaa tuntua, että olen loman tarpeessa. Onneksi meillä onkin lomamatka varattuna Gran Canarialle. Kahden viikon kuluttua lähdemme koko perheen voimin reissuun. Jane tulee mukaan, samoin mun äiti. Koirat jäävät kotiin, ja ihana Marianne lupasi jälleen kerran tulla niitä hoitamaan! Tuollaiset ystävät on kyllä korvaamattomia. Ihan loistavaa koirienkin kannalta! 


Ja minä niin odotan että pääsen sinne lämpimään rentoutumaan, ja yritän mahdollisimman vähän lomaviikon aikana ajatella mitään koiriin liittyviäkään asioita, olla vaan oman perheen kanssa, ihan rauhassa. Sallittakoon moinen edes kerran kahdessa vuodessa.


Mutta, nyt hipsin nukkumaan, jotta jaksan aamulla lähteä poliisiasemalle, kun tuo perheen nuorimmainen tarvitsee ihan oman passinkin, jotta saa poistua maasta!

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti