Luonnosta tuuleen

Huoh, isäni kävi eilen mökiltä kotiin päin ajellessaan meillä kylässä. Hänellä oli tuliaisina pari pussukallista kanttarelleja, nam. Aika arvokas tuliainen, kävin tänään torilla, ja kanttarellit näyttävät maksavan 5€/litra. Tuossa oli yhteensä varmaan neljä litraa, ja valmiiksi poimittuna. Mulle jäi vaan siivoaminen, en voi sietää sitä jos sieniin jää yhtään likaa. (Tiedoksi niille, jotka eivät ole sieniä tottuneet käsittelemään, sienet siis siivotaan roskista ja mullasta yms. sudin avulla, ja itse vielä ryöpsäytän ne pannulla ennen pakastamista, jolloin ne vievät pakastimessa vähemmän tilaa.) Nyt on sitten kynnet ihan keltaiset :)

Kanttarellit olivat tänä vuonna todella isoja, ja niitä on paljon. Ne olivat myös todella kauniin muotoisia. Mitä isompi sieni, sen helpompaa sen siivoaminen on, joten kun laiskuus alkio puolen yön jälkeen iskeä, niin jätin pienimmät sienet siivoamatta, ja pakastin ne sellaisenaan purkeissa. Niille on jo hyötykäyttösuunnitelmiakin, ne ovat lähes koskemattomina sieninä hyviä harjoituskappaleita kanttarellikoirien kouluttamiseen. Näille siivotuille sienille mulla on muita herkullisia suunnitelmia. Viikonloppuna teen sienipiirasta! Ja loput sienet saavat odottaa pakkasessa vuoroaan.

Mä olen taas vaihteeksi kyllästynyt kaikkeen ja haluan muutoksia. Kumma kun tulee aina toisinaan tällainen muutosten puuska, ja sitten pitää laittaa ihan kaikki uusiksi. No, mä nyt en van kestä yhtä ja samaa kovin pitkään, sehän on jo nähty, ja monta kertaa. No, mutta saa nähdä mitä tästä tällä kertaa seuraa. Luulen että vähän pahaa mieltä, ja aika paljon iloista mieltä.

Koirarintamalla mikään ei ole oikeastaan muuttunut. Fiinin kanssa pyörähdettiin Rantasalmella Kipinän kehässä, Fiini sai EH:n ja todella kivan arvostelun.Heti alkuun uomari kertoi mittaavansa Fiinin mutta tokaisi perään: "En minä siis ollenkaan epäile että tämä liian suuri olisi." Mittasuhteet ja koko olivat hänen mielestään lopulta oikein hyvät. Unohdin kysyä paljonko hän sai Fiinin korkeudeksi. Tuomari huomautti lyhyestä ja pystystä olkavarresta, kehui viistoa lapaa, sekä hyvin rakentunutta takaosaa. Hännän kiinnitys oli hyvä, ja tuomari erikseen mainitsi, että häntäkin on ihan hyvä, vaikkakin toki voisi olla suorempi. Korvista huomautti toki myös.

Fiini esiintyi mätsärikatastrofista huolimatta todella mallikkaasti, ravasi kauniisti, ja seisoi fiinimäiseen tapaansa tepsutellen. Olin erittäin tyytväinen pikkuneitiin!

Fanille taas syntyi lapsia. Kaunis Lyyti pyöräytti 4 komeaa poikaa ja yhden kauniin rinsessan. En malta odottaa että näen pennut ihan livenä. Yksi niistä (Kyösti) on tricolour kuten Fani, mutta koitan suhtautua siihen puolueettomasti.

Olemme lähdössä sijoituskoirien (ja vähän Fiininkin) kanssa näyttelyihin. Joten minua tapaa Helsingin kesänäyttelyssä, Kouvolassa, Heinolassa, sekä Valkeakoskella (samalla käyn ihastelemassa pikkufaneja).