lauantai 20. syyskuuta 2008
Uusia tuulia
Meille on tullut tulokas laumaan. Kaverini parsoni asuu jonkin aikaa meillä, ja treenaamme yhdessä agilityä, tavoitteena päästä kisoihin mahdollisesti vielä tänä vuonna. Hauska eläin, olemme ennestään jo vanhoja tuttuja, ja yhteistyö toimii hienosti. Welmu on myös sopeutunut laumaan ihan kuin se olisi aina ollut osa sitä. Jatkossa koitan kirjoittaa jonkinlaista treenipäiväkirjaa tänne. Siitä saattaa olla jopa hyötyä myöhemminkin.
Kertaalleen olemme jo treenanneet ja kyllä tuo on aika näppärä eläin. Muutamia perusjuttuja täytyy käydä alusta alkaen uudelleen läpi, mutta pääasiassa se on jo ihan agikoira.
Fiini on myös treenannut jonkin verran. Irtoamista harjoitellaan tällä hetkellä mm. pallon avulla. Tuo kun on mun ensimmäinen russeli joka ei irtoa automaattisesti. Se on muutenkin tosi erilainen kuin nuo muut. Mutta kyllä siitäki vielä hyvä tulee. Luulisin.
Niin, ja Fiinin kanssa on nyt myös panostettu paikallaolo harjoituksiin. Aika nopeasti alkoi tuottaa hedelmää. Tyhmä tuo pikkuneiti ei ainakaan ole!
Pentusuunnitelmat alkaa hiljalleen muovautua lopullisiksi. Pentuja on odotettavissa Kertulle, Gingerille, ja Lilalle. Kertun pentuihin en ota enää kyselyjä vastaan, mutta mikäli joku on kiinnostunut saamaan kotiinsa fiinikakkosen, tai sitten sileän tricolourin pennun, niin niitä voi minulta kysellä. Gingerin aion astuttaa omalla pojalla, Hobbella, mikäli molemmat ovat edelleen terveitä. Mutta Ginger astutetaan vasta loppuvuodesta 2009, ei siis vielä tuosta seuraavasta juoksusta mikä kohta puolin alkanee.
Kennelliitto on ollut mulle yksi murheenkryyni taas viime aikoina. Smulanin pentujen rekisteröintilasku tuli viimein, mutta yllätyksekseni sieltä tuli myös lasku Smulanista. Smulan kun on ruotsista tuotu koira, pitäisi sen rekisteröinnin Suomeen olla ilmaista. Samassa kirjeessä edellisten mukana meni myös Liettuan tuonti mäyräkoirani paperit, mutta siitä ei ole sitten kuulunut mitään laskua. Huippuhieno homma!
Mun kaverin pentue taas oli rekisteröity väärin. Niide piti mennä ER-rekisteriin, mutta oli rekattu FIN. Jokin aika sitten eräälle toiselle kasvattajakaverille kävi sama, mutta päinvastoin. Kai ne nyt pitävät siellä niin kiirettä rekisteröinneissä, että toisinaan huolellisuus unohtuu. Ja toki, erehtyminen on inhimillistä, ärsyttää vaan jos sitä tapahtuu jatkuvasti.
Noi Kennelliiton palvelut kun ei ole todellakaan mitään ilmaisia, tai edes puoli-ilmaisia, päinvastoin hinnat vaan nousee jatkuvasti. Niin kyllä sitä odottaisi että edes joskus joku menisi nappiin. (Mun shar pei pentuekinhan keväällä rekisteröitiin väärässä hintaluokassa..)
Mutta nyt Fiini katselee mua tuossa jalan vieressä söpösti pää kallellaan, joten taidan kömpiä sen kanssa nukkusiin. Aamulla pitää koittaa jos jaksaisi nousta aikaisin ja mennä katsomaan Messilään koulukisoja, siellä olisi mun entinen hevonen kisaamassa. No, tälleen työyön jälkeen en taas kyllä mee vannomaan että jaksan nousta. Mutta yrittänyttä ei laiteta! Vai miten se nyt menikään..
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti