Lueskelin tässä eräänä iltana pitkästä aikaa mun vanhoja kirjoituksia, tai siis ihan viime ajoista taaksepäin. Hiukan ärsytti, että nyt etenkin lähiaikojen kirjoitukset on menneet enemmän ja enemmän "tilanneraportti"-tyyliseen suntaan. Mulla kun olisi edelleenkin paljonkin ajatuksia, joista kirjoittaa täällä. Mutta jotenkin en kai saa enää kunnolla aikaiseksi.
Viime aikoina esim. olen taas ärsyyntynyt suunnattomasti monista ihmisistä, ja etenkin heidän nettikäyttäytymisestään. Eräällä foorumilla eräs/eräät ihmiet nostivat kamalan äläkän yhtä ihmistä kohtaan, joka ei tahallaan ollut tehnyt yhtään mitään pahaa, ja sekin mitä oli vahingossa tapahtunut ei todellakaan mun mielestäni vahngoittanut ketään. Tämä asia liittyi siis koiriin, ja jotenkin musta tuntuu, että jotkut ihmiset onnistuu ottamaan kauhean henkilökohtaisesti joitain ihan yleisesti koiriin liittyvää (ei edes heidän omiin koiriinsa liittyvää, ehkä korkeintaan saman rodun sisällä tapahtunutta). Aivan uskomatonta.
Toisekseen sitten usein ollaan myös kamalan tekopyhiä. Tuskin kukaan meistä koiraihmisistä, tai koirakasvattajista on täydellinen, jokainen tekee virheitä, ja kukaan ei voi onnistua kaikessa mitä tekee. Mutta jos joku toinen mokaa tai epäonnistuu, niin siitäpä herkästi sitten nostetaankin äläkkä pystyyn.
Ja yks mikä tuntuu olevan aivan kamalaa (siis muuallakin kuin koirapiireissä), on se, jos joku uskaltaa olla erilainen. Mä en tajua miten se on niin kamalan vaikea käsittää että tapoja voi olla erilaisia, ja eri tavat voi eri ihmisillä olla se oikea tapa. Yleisin ajatustapa tuntuu olevan: "Tuo ei toiminut meillä, joten se ei tule toimimaan teilläkään. Piste." Jotenkin todella raivostuttavaa, kun suoralta kädeltä vaan tyrmätään. Lähiaikoina on taas oikein silille pompsahtanut se, kuinka minäkeskeisiä ihmiset todella ovatkaan.
Mä oon jotenkin tosi kyllästynyt kaikenmaailman nettipalstavääntöihin. Koen ne kamalan turhauttaviksi, etenkin kun joka palstalla on ne yhdet tietyt samat ihmiset vuodesta toiseen, jotka vääntävät milloin mistäkin, ja joiden pää ei käänny kuitenkaan, sanoi niille mitä vaan. Ihan turha lähteä sellaiselle vastaan väittämään.
Mä oon itse yrittänyt nyt entistä enemmän ottaa sellaisen asenteen, et mikäli ei kosketa mua oikeasti henkilökohtaisesti, tai sitten liippaa tosi läheltä, en edes viitsi sekaantua asiaan. Ja kun toisaalta, mikä mä olen edes arvostelemaan, jokainen taaplaa tyylillään.
Mutta, se siitä. Mä alan pikkuhiljaa valmistautua viikonloppureissuun. Lähdetään Pohjanmaalle pe-ma koko porukka. Siis kaikki koiratkin :D En oikein tiedä jaksanko pakkailla enää tässä yöllä, ja oli tarkoitus, että lähdettäisiin aamulla heti mun joogan jälkeen. Mutta jos en jaksa herätä, niin voipi olla että jooga jää väliin. HArmi, se kun on viimeinen kerta tätä kurssia. Marraskuussa alkaakin sitten uusi kurssi.
Saa nähdä miten mun käy tuon 6 tunnin autossa istumisen jälkeen. Mulla kun on toi selkä muutenkin kipuillut, ja viimeksi jo kun ajettiin Pirkkalaan ja takaisin, mulla kipeytyi häntäluu aika pahasti, ja se on edelleen kipeä. Sittenkun toi sama 6 tuntia pitäisi jaksaa vielä maanantaina takaisinpäinkin.
Mutta mä olen sanonut, että tää on sitten viimeinen pohjanmaan reissu ennen synnytystä. Joten mieluummin nyt kuin jouluna :D Silloin alkaa varmaan jo muutenkin olla vähän tuskaisammat oltavat. Eiköhän tästä nyt vielä selviä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti