Vauhdikas viikonloppu takana

Perjantaina olin iltavuorossa, ja pääsin kotiin 22. Kotona piti tietysti hoitaa koirat, ja laittaa kaikki valmiiksi aamun näyttelyreissua varten.

Aamulla herätys klo 5.30, ja klo 6.30 lähtö Keuruulle. Kaveri tuli hakemaan siinä puolen maissa, ja lähdimme ajamaan. Oli tosi tylsä keli, mennessä vallan sohjoa, onneksi mun ei kerrankin tarvinnut ajaa. Kuitenkin, lopulta vaikka pysähdyttiin useaan otteeseen, eikä edes meinattu heti löytää koko näyttelypaikkaa, jonne ei ollut edes opasteita., ja se oli aika kaukana myöskin näyttelyn sivuilla olleen karttakuvan osoittamasta paikasta, niin olimme kuitenkin hyvissä ajoin paikalla.

Fiinin mielestä näyttelypaikka oli superjännä, mikä sitten teki sen, että Fiini  jännitti korvat pystyyn. (Niille, jotka ei tiedä, russeleilla kuuluu olla lupat.) Ulkona kun käytiin, niin siellä oli ihan rentoa, ja korvatkin lurpahti, mutta taas kun tultiin sisälle, niin BOJOING. No, mä sitten hermostuneena hieroskelin niitä, ja Fiini vähän rentoutuikin, mutta lopulta tajusin mennä istumaan jotta sain itseni ihan rennoksi, niin johan rentoutui koirakin, ja lurps, korvat oli ihan nätisti koko kehän ajan :)

Fiini esiintyi ihan kivasti. Vähän kyllä ylivilkkaana, mut ihan ok, saa pentu vähän tepsutellakin mun mielestä. Arvostelu oli oikein hyvä ja oikeudenmukainen, ja Fiini voitti narttupennut, sai KP:n ja oli VSP-pentu. Erityisesti Maija Mäkinen kehui sen hyviä terveitä liikkeitä. Toivoi että pää kehittyisi vielä ja etuosa vahvistuisi. No, kyllä noilla pennuilla kai on tapanakin kehittyä.

Illalla kävin vielä Fanin kanssa hiukan treenamassa kontakteja ja keppejä. Meni yllättävän hienosti, pysähtyi puomin alastulolle melkein joka kerta, ja kepit meni ihan ok, vähän varmemmat saisi olla. Tuppaa lopettamaan kesken välillä. Lisää vaan treeniä!

No, sunnuntai aamuna sitten kisat, lähtö klo. 6.00. Onneksi lähdin ajoissa, sillä keli oli kammottava, tuuli aivan kamalasti ja hirveää sohjoa. Päästiin onneksi ehjänä perille.

Eka rata oli helppo hyppyrata. Fanin-p*rk*l* meni sitten ja varasti, jota se ei ole tehnyt aaaikoihin. Jep, siitä sitten putosi ekan aidan rima, ja toiveet nollasta saatiin unohtaa. Kepeillä en sitten itse enää kauheesti keskittynyt, niin tyrittiin nekin. Tuloksena siis 10. No, paremmin kuin aikaisemmat tulokset.

Sitten agirata, ei mikään helppo, muttei älyttömän vaikeakaan. Yhdessä hankalassa kohdassa valitsin sellaisen ohjauksen, jonka valitsi mun lisäksi vain yksi ohjaaja, parsonin kanssa, hmm, miksiköhän :D Noh, ratahan meni muuten varsin mallikkaasti, mutta Fani varasti, ja onnistuin vetämään sen heti kolmannesta esteestä, eli A:sta ohi, ja sitten se suoritti väärän radan.

Joopa joo, tavoite saavutettiin, siis tarkoitus olikin saada tulos edes toiselta radalta, mutta kuten sanovat, nälkä kasvaa syödessä....

Se täytyy kyllä sanoa, että koira oli tykki! Siis noin kovaa me ei olla koskaan juostu, ja me sentään juostaan aina aika kovaa :D

No, nyt vaan armotonta treeniä, kepeistä pitää tehdä kivat, ja sitten taas seuraaviin kisoihin.