torstai 6. maaliskuuta 2008

Myydään nuori russelinarttu, HALVALLA!



Fiini alias "mikään pöytä tai hylly ei ole minulle liian korkea" on noin 7 kertaa päivässä myynnissä. Se pääsee hellan päälle, ja se pääsee keittiön kaikille muillekin tasoille. No, sähköhellalle se ei vielä onneksi edes yritä. Eilen meni iso juustoköntti ja kinkut parempiin suihin sillä aikaa kun kävin pentuja ruokkimassa. No, oma vikani kun jätin ne tuohon korkeaakin korkeammalle työtasolle, minne ei pitäisi olla mitään kulkureittiä. Unohdin vaan että Fiini on Fiini.

No, toinen fakiiri, Ruotsista kotiin palannut Frasse, osaa avata ovet. Olen jättänyt sen päivisin yläkertaan makkariin, ja kun tulen kotiin, on se alakerrassa eli avaa kaksi ovea matkalla. Eilen oli myös jääkaapin ovi auki, HUOOH. Seuraavaksi on sitten varmaan telkka päällä ja oluet sohvan vierellä...

Frassesta vielä. Kuulin että nyt jo liikkuu mahdollisesti kaikenmaailman huhuja, joten tässä koko tarina:
Frasse siis lähti aikanaan ruotsalaiselle kasvattajaystävälleni. Myöhemmin kun se tuli vuoden ikään, hän tutkitutti sen silmät, ja kuvautti lonkat, vaikkei Ruotsissa tarvitse. Silmät oli ok, lonkat C/B. Ruotsissa on kuitenkin jostain syystä sellainen sääntö, ettei tuollasilla lonkka-arvoilla saa käyttää koiraa jalostukseen. Perin kummallista, lonkkakuvaus vapaaehtoinen, mutta kuitenkin raja-arvot.

Kasvattaja oli sijoittanut koiran, ja luovutti koiran sijoituskodille. Olin valmis jo tuolloin ottamaan Frassen takaisin. Nyt myöhemmin sijoituskodissa tuli elämänmuutoksia, joiden vuoksi kokivat parhaaksi luopua Frassesta, jolloin ystäväni kysyi minulta, haluanko pojan takaisin. Ja näin ollen Frasse tuli takaisin Suomeen ilman sen kummempaa  dramatiikkaa.

Meille tuli myös uusi poika Ruotsista, Voitto. Voitto asuu erään kasvattini kaverina. Voitto on erittäin mielenkiintoisista linjoista oleva nuorimies, katsotaan mitä hänestä vielä kehkeytyy. Voton myötä tutustuin aivan ihanaan ruotsalaiseen kasvattajaan, ja opin jo tuolla matkallani paljon uutta ruotsalaisista russelisteista. Ehkä kirjoittelen tarkemman matkakertomuksen vielä myöhemmin, jos jaksan.

Smulan on astutettu Tessulla, Kertun astutus siirtyi syksyyn. Nyt olisi tarkoitus sitten kesän ajan kierrellä näyttleyitä kauniin Kertun kanssa.

Auto päätti jälleen hjota ja mulla hajosi samalla pää, joten lisää myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti