Keväthulinat

Kesä tulee!

Viime viikolla oli jo muutamia ihania lämpöisiä päiviä. Viikonlopulle luvattiin yli kymmentä astetta, mutta ihan niin lämmintä ilmaa ei saatu.

Keli oli kuitenkin sopiva koiraleirin pitoon. Fani oli lauantaina mukana esimerkkikoirana, ja Fiini sunnuntaina muuten vaan touhottamassa. Eräs leirille osallistunut tyttö halusi kouluttaa Fiiniä käytännön harjoituksena, ja oli hauskaa nähdä, kuinka Fiini osasi mielistellä jotain muutakin kuin minua, vaikka kyseessä olikin melko kokematon nuori tyttö.

Viikonloppu oli kaiken kaikkiaan melko kiireinen. Olin perjantaina 23 asti töissä. Lauantai aamuna suuntasin siis leirille kouluttamaan, ja yöksi menin töihin. Sunnuntai aamuna jälleen kouluttamaan. Koulutusten jälkeen en heti malttanut lähteä kotiin, vaan jäin vaihtamaan kuulumisia ystäväni kanssa. Illalla minulla oli vielä uuta sovittua menoa. Tosin, kotiin kun pääsin, nukahdin sovalle hetkeksi. Lievää väsymystä havaittavissa.

Tänään olin aamuvuorossa, mutta loppuviikko on iltavuoroa. Torstai jopa vapaapäivä. Yritän käydä tällä viikolla jossain välissä treenaamassa. Meillä on lauantaiaamuna Fanin kanssa riksussa kisat. Tänään treeneissä Fani yllätti, ja veti avokulmasta tosi hienot kepit, ja ihan ite. Kyllä olin ylpee! Nyt sitten vielä se hemmetin puomi... Dana oli mukana ihan vaan väliohjelmana hyppelemässä muutamia hyppyjä ja lopuksi otin sen kanssa keppejä. Ei oikein suju. ana on niin söhlä ja sillä on niin pitkä askel, että se voi "muka vahingossa" pujotella vaan joka toiseen väliin. Jos ei hiljakseen ala sujua, niin sitten mun on pakko kokeilla sille verkkoa. Muutakaan en enää keksi. Mutta Dana oli kyllä intona kun pääsi liitämään pitkästä aikaa! Se on hauska mummo. Nyt saatiin rengaskin kotiin, niin kunhan saadaan kepit ja keinu kuntoon niin ilmoitan banskun virallisiin kisoihin.

Viime viikolla ei mitään järisyttävää tapahtunut. Shoppailin lähinnä vaatteita. Ostin uudet tennarit, kun vanhat olivat jo hiukan nauravampaa sorttia, ja sitten ostin uusia paitoja. Vielä haluaisin toiset kengät ja ehkä jotkut kivat rennot housut.

Tällä hetkellä kaikki muuten tuntuu olevan kerrankin aika kivasti. Tarvi varmaan koputtaa päätä, tai jotain muuta puuta, nimittäin kohta on jo pakko taas tapahtua jotain ikävää, jotta tasapaino säilyy.

Olen aikani kuluksi suunnitellut myös näyttelykalenteria tälle vuodelle. Maailman Voittajaan lähden tietenkin, se kun on tänä vuonna Ruotsissa. Lahteen ilmoitin 4 koiraa, vahngossa olin ilmoittanut kasvattajaryhmänkin, vaikkei minun pitänyt. En usko sitä siis esittäväni. Muutaman muun ulkomaan näyttelynkin olen valinnut, mutta ne ei ole vielä aivan lukkoon lyötyjä. Kotimaisia näyttelyitä koitan parhaani mukaan sijoittaa kalenteriini.

Lähiviikkojen aikatauluun pitäisi ujuttaa pentujen ihasteluvierailu kasvattini luo. Kuvien perusteella ovat vallan valloittavia russeliriiviöitä. Jos vain ehdin, yritän samalla reissulla käydä vierailulla myös mummin ja vaarin luona. Vierailen heidän luonaan aivan liian harvoin.

Eräs tuttavani koki juuri lähiaikoina ikävän menetyksen, joka sai itsenikin miettimään taas asioita. Elämä voi olla niin lyhyt. Mitä vaan voi tapahtua. Pitäisi muistaa se, ja elää sen mukaan. Ystäviä ja lähimmäisiä ei voi koskaan muistaa tarpeeksi usein.

Olen monesti miettinyt, että olen erakoitunut ihan liikaa. Ennen, Kouvolan aikoina, kävimme tietyllä tyttöporukalla vähintään kerran kuukaudessa ravintolassa syömässä. Muuten hengailtiin kavereiden kanssa kahvilla milloin mihinkin aikaan milloin missäkin. Alkuaikoina Lahdessakin kävin iltaisin kahvilla kavereiden kanssa. Mutta nyt tuntuu että siitä on ikuisuus. Olen jumittunut tänne omaan mökkiini yksikseni.

Tietysti työt ja koirat vie aikaa, mutta pitäisi ihan oikeasti nähdä useammin kavereita. Ja muutenkin enemmän lähteä tuonne ihmisten ilmoille. En oikein enää edes tiedä missä mikäkin tuolla keskustassa sijaitsee, kun siellä on niin paljon muuttunut viimeisen vuoden sisällä.

Nyt on jotenkin sellainen olo, vaikka kaikki on kuitenkin tosi kivasti, niin haluaisin hemmotella itseäni jollain tavalla. Olen suunnitellut, että voisin lähiaikoina mennä kampaajalle. En ole viiteen vuoteen käynyt kampaajalla, joten ehkä olisi jo aikakin. Mutta sen ehtii. Voi olla että keksin jonkin muun hemmottelutavan, vaikka uusi ilme voisi kyllä piristää kummasti.

Nyt lähden nukkumaan, aamulla saan pitkästä aikaa nukkua ihanan pitkään. Tällä viikolla aion kiriä kaikki univelat kiinni.