Carpe diem

- tartu hetkeen.

Mitä hullunmyllyä elämä voikaan välillä olla. Sairastin flunssaa pääsiäisen, ja sitä seuraavan viikon. Ja silti vain väsyttää. Muka kyllä lepäsin sairaslomalla. Maanantaina palasin töihin. Ja tänään meni sitten ääni. Olen koittanut olla koko illan hiljaa, jospa ääni kestäisi huomisen työpäivän.

Mistä sitä aloittaisi.

Olemme aloittaneet Fanin kanssa uudessa seurassa, P-HAU:ssa. Toistaiseksi olen ollut tosi tyytyväinen uuteen seuraan. Valitettavasti olen joutunut vielä toistaiseksi Fanin kanssa edustamaan vanhaa seuraa, sillä lisenssimuutoksen kanssa on ollut hieman hankaluuksia. Huomenna kuitenkin liittoon on puhelinaika, joten koitan muistaa soittaa sinne, jotta saadaan asia järestykseen.


Olimme P-HAU:n epävirallisissa cup-kisoissa Danan ja Fanin kanssa 19.03. Dana oli vain mölliluokassa, ihan huvikseen, se kun ei ole varmaan puoleen vuoteen päässyt agiliitämään. Pientä tylsää haistelua radalla aina kontaktien jälkeen. (Luulen että Dana pääsi vauhtiin vasta radan loputtua, ja jos ois aatu vetää uusinta, niin olis ollu ihan eri koira.) Mutta nolla tuli, ja voitto ajalla -8.96, joka oli kuitenkin yli kolme sekuntia nopeammin kuin toiseksi tulleella (ja voin kertoa että nihin haisteluihin meni aika monet sekunnit..)  No, ens kerralla me sitten liidetään taas kovaa. Tosin, silloin me usein liidetään myös ohi esteiden, tai jonnekin muualle :D Fanille tuli ykkösten kisasta hylly, hyppäsi puomin pinnalla, niin otin puomin uusiksi. 2/3 radalla Fani sitten näytti ominta itseään. 10 tuli kepeiltä (kielto, ja sitten korjaus), mutta muuten tosi kiva suoritus. Hyvä Fani!

Pääsiäisenä oli kisat Purinalla. Molemmilta radoilta hyllyt. Äippä oli kuumeessa, ja kora tajusi sen, ja hyppydalla katto tosi tarkkaan, eikä vahingossakaan tehny mitään jos ei käskyä tullut, ja minähän unohdin käskeä (Fani normaalsti menee hyvin myös hiljaisesti ohjaten). Joten, sain aikaiseksi Fanille kolme kieltoa!! Ennen kuulumatonta, mutta mitä vaan voi tapahtua. Tässä kuitenkin hyppäri (ohjaan tosi kumarassa, en tiedä miksi, mutta sanottakoon et kuumeen syytä..) :
http://www.youtube.com/watch?v=aS9_GMVMUaE

Agiradalla keppejä lukuunottamatta ihan siisti rata puomille asti. Puomilla sitten SUPERloikka pinnan yli ja suoraan väärään päähän putkea. (Alunperin se oli kauempaan päähän, mutta juuri ennen rataantutustumista tuomari vaihtoi putken päätä..)  Siittä sitten hylly, kolmanneksi vikalt esteeltä, ja ei muuta kun kotiin..
Agirata nähtävissä täällä:
http://www.youtube.com/watch?v=1x32lF2NxUs

Treenit jäi maanantaina väliin, oman taudin liäksi myös osa koirista köhäili hiukan niin en uskaltanut lähteä tartuttamaan muidne koiria. Samasta syystä maanantaiaamun kisat jäi väliin, harmi, mutta tuleehan noita.

Viime viikonloppuna sitten kouvolassa oli yksi kisa ykkösille. Kiva rata. Koira varasti aivan sikarumasti heti lähdössä, joten painoi putkeen, ja sinne ei pitänyt. Olisin ehkä voinut ennakoida tämän ja lähteä toiselta puolelta aitaa, jolloin oisin saattanut saada työnnettyä varastavankin koiran oikealle esteelle. Mutta, jatkoimme siitä sitten ja päätin että nyt otetaan se puomin kontakti prkl. Koiran noustua puomille jättäydyin todella taakse: "odota, odota" ei mitään.. "FANI!" -katsekontakti, himmaus, otin koiraa kiinni: "pinta" - ja sieltä se tuli!!!!!!!!! Mahtavaa! Loppurata tosi siisti, A:n ja keinun kontaktit tosi jees, kepeiltä olis tullut vitonen.

Eilen treeneissä sitten otettiin keppitreeniä. Noi kepit kun on tuollainen samperin kompastuskivi. Niin en ollut uskoa silmiäni. Koira pujotteli ihan itse ja suht nopeaan tahtiin nätisti.  Pallopalkka toki auttoi asiaa, mutta en vaan ymmärrä että treeneissä mennään kyllä mutta, mikä siellä kisoissa on niissä kepeissä???

Noh, nyt meillä on avain hallille, joten päästään sinne reenailemaan keppejä ihan itsekseen, ja toki noita kontakteja. Jospa vielä... (en taida uskoa oikein enää itsekään..)

Danalle täytyy myös opettaa kepit, ja treenata lisää sekä keinua että renkulaa. Ehkä mennään sitten kesällä kisaamaan mummelinkin kanssa. Ehkä.

Frasse lähti tänään uuteen ihanaan kotiin rotikkanartun kaveriksi. Sain jo viestiä, että siellä se penkoo kaverin lelulaatikkoa innoissaan. Uskon että kotiutuu hyvin. Ikävä tulee, mutta onneksi ei muuttanut kovinkaan kauas.

Oma tunnemaailma on hieman sekaisin, eräs asia tuottaa kovaa surua, muta sitten monta asiaa on tuottanut myös paljon iloa, vaikea tasapainoilla tunemyrskyn keskellä.

Kevät tulee kovaa vauhtia, kesäaikaan siirtyminen toi lisää valoa, ja viikonloppuna alkoi lumetkin sulaa kohinalla. Pari päivää on ollut jo tosi kiva keväisen lämmin sää, ihanaa! Rakasta kevättä, ja vielä enemmän kesää, joka on jo ihan kohta täällä.

Kesäaikaan siirtyminen kyllä sekotti unirytmiäni entisestään, ja siksi tässä taas kukutaan. Mutta eiköhän tämä tästä.

Pieni tilannekatsaus vielä Fiiniin: Fiini-neiti on nyt 9kk vanha juniori. näyttää edelleen minusta ihan pennulta ja käyttäytyy ihanan lapsellisesti. Korvat olivat tänään koko päivän alhaalla! Olin jo luopunut toivosta niiden suhteen, ajattelin että jäävät pystyyn. Mutta eiköhän ne sieltä vielä ponnahda. Tosin, sillä ei minulle ole väliä, pääasia  että olen saanut ihan mahtavan pikkukoiran, tuollaisia ei ihan joka päivä synnykään! Tiedät kyllä mitä tarkoitan, jos jonain päivänä tapaat Fiini-neidin.

Nyt menen nukkumaan, jo monta tuntia liian myöhään. Aamulla taas töihin. Onneksi huomenna on vapaailta, taidan vain löhötä, sillä loppuviikko tulee olemaan taas touhua täynnä.