Kuulisitte kun yritän hoilottaa noin! Ei ole kovin kaunista kuunneltavaa.
Perjantaina
lähdetään siis Teuvalle, tuonne Seinäjoen tietämille, ihan noin vaan
huvikseen ajelemaan. Suoraan töistä tullessani pakkaan koirat autoon ja
lähden ajelemaan. Olen kyllä ilmoittanut lähteväni töistä jo
aikaisemmin. Mitäkö siellä Teuvalla sitten on? Fanin kasvattaja asuu
siellä, ja jostain syystä näemme melko harvoin. Ja nyt siellä sattuu
sitten olemaan näyttelykin, joten oli hyvä syy lähteä kasvattajan luo
vierailulle. Tällä kertaa olen sentään yötä. Yleensä olen käynyt siellä
vain kääntymässä. Hullun hommaa. Tuohon näyttelyyn meiltä menee Fani,
pitkästä aikaa. Moni russeli-ihminen kyllä kyseli, että Lilanko olen
sinne ilmoittanut. (Lila on siis alle 6kk), en ihan vielä. Sitten
olivat ihmeissään: "Kenetkäs sitten?"
Fani ei ole mikään
superhieno, mutta sitä on kiva viedä näyttelyihin, kun se tykkää niissä
olla. Eikä sillä kovin huonosti ole edes mennyt, kun on saanut rivin
ykkösiä. Nykyään tietysti mikään muu ei ole mitään kuin ERI, mutta EH
on edelleen erittäin hyvä. Ja kyllä minä olen siihen ollut joka kerta
tyytyväinen. Lauantaina voi käydä köpelösti. Mulla on aavistus, että
Fani saa elämänsä toisen H:n. Mutta ei se mitään, katsellaan miltä se
kirjallinen arvostelu näyttää.
Samalla reissulle siis Fani
pääsee sukuloimaan. Fanin pappa asustelee tuolla kasvattajan luona, ja
pentuesisko on kuulemma tulossa myös sinne kyläilemään. Hauska nähdä
mimmoinen siitä on kasvanut. Ja ennenkaikkea, ovatko yhtään
samannäköisiä. Näyttelyyn taas on ilmoitettu liuta Fanin serkkuja.
Taitaa tulla varsinainen sukukokous pojalle.
Mutta tänään ja
huomenna, sekä perjantaina on siis vielä töitä. Tänään olen kokonaiset
9 tuntia yksin töissä. Kaveri vaan eilen ilmoitti pitävänsä tänään
vapaapäivän. Ei siinä mitään, tuli vaan aika yllättäen. Huomenna taas
meillä on koulutus, Kouvolassa. Että saadaan vähän reissata. Sovittiin
vielä että mennään mun autolla.
Ja autosta puheen ollen..
Vaihdoin eilen vihdoin kesärenkaat. Tai oikeimmin yritin, mutta ei
siitä tullut mitään. Ne on semmoisella pyssyllä viimeksi ammuttu ne
pultit, ja olivat niin tiukassa, että ei ne mun painolla auennu.
Saatiin avainkin solmuun (kun naapurin setä tuli hätiin). Ei siinä
sitten muuta kun Essolta hakemaan kunnollista ristikkoavainta. Sen
jälkeen uusi yritys. No, eikös maa pettänyt tunkin alta, eikä saatu
tunkkia pois. Jouduttiin kaivamaan maahan kuoppa. Sitten siirsin auton
asfaltille, ja kolmas yritys. Tällä kertaa vaihto sujui, ja sain
kesäpelit alle! Mahtava juttu, ja mahtava naapurinsetä. Kauhulla
odottelen ensi syksyä...
Hetken mieliala : iloinen
Nora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti