lauantai 24. kesäkuuta 2006

Erilainen juhannus (pe)








En
nyt pariin vuoteen ole enää kiitänyt festareilla tai muutakaan
juhannuksena mutta yleensä olen ollut kavereiden kanssa, ja ihmisten
ilmoilla. Tämä juhannus tuntuu menevän ihan "omissa oloissa".

Tänään
olin vahtimassa kaverini lapsia, jotka ovat aina yhtä ihania.
Sellaisessa iässä vaan, että välillä koetellaan kaikkia, mutta loppujen
lopuksi ihan mahtavia tyyoppejä. Ja niin koiraystävällisiä! Etenkin nyt
kun ovat kasvaneet ja osaavat hiukan säädellä desibelejään, yms.

Huomenna
varmmaan olen kotosalla ja siivoilen. Ja Dana jäi kaverilleni
(russelikaverinsa luo) yökylään, joten Dana täytyy hakea huomenna
kotiin. Niillä oli ihan omat kivat tänään, juoksun jälkimainingeissa
kumpainenkin.

Fani oli ihan hätää kärsimässä kun tulin ilman
Danaa kotiin. Vaimo on hyljännyt, miten sitä mies osaa olla muka
yksinhuoltaja. No, tällä hetkellä se kyllä rötköttää rentona ja
tyytyväisenä tuossa makuuhuoneen (uudella) matolla.



Itse asiassa mulla oli ihan yksi purnauksen aihekin. (Ne kun on aina niin hauska luettavaa!)

Mä olen tosi kyllästynyt ihmisiin ja niiden epäluotettavuuteen! Siinä yksi syy miksi vietän juhannustani yksin.

Minulla
oli eräs asia, jonka halusin pitää salassa jonkin aikaa, ennen kuin
kaikki on varmaa, yms. Nyt minulle hetki sitten selvisi, että tämä asia
oli vuotanut ympäriinsä. Ja mikä hauskinta, tiedän tasan tarkkaan kuka
sen on eteenpäin kertonut, sillä en asiasta ole maininnut kuin ihan
parille henkilölle! Kerrankin minä olin osannut olla hiljaa jostakin
tällaisesta iloisesta asiasta. Yleensä jos mulle itselleni tapahtuu
jotain kivaa, en osaa pitää suutani kiinni sitten millään.

Minua
suututtaa, tämä ihminen on ollut aina oikein mukava, ei siinä mitään,
mutta harmittaa ettei häneen ole ilmeisesti luottamista. Jatkossa osaan
vieläkin paremmin rajata "uskottuni".

Ei siinä sinänsä mitään,
ei tämäkään asia valtionsalaisuus ollut, mutta kun se oli salaisuus, ja
tämä ihminen sen vallan hyvin tiesi.

Ihmiset on vaan
epäluotettavia, sille ei mitään mahda. Onneksi edelleen on ne pari
ihmistä joihin saattaa aina luottaa. Kiitos vaan heille :)

Nyt
alkaa silmäluomet painaa niin etten oikein näe kirjoittaa. Täytyy
lähteä nukkumaan näin yöttömänä yönä, vaikka kai nyt kuuluisi valvoa.
Ei sitä vaan jaksa. Huomenna on pakko siivota. Lattiataso on siivottu,
nyt sitten vielä pöydät... Ärsyttää, koska se sisältää mm. tiskausta.


Hyvää yötöntä yötä. -- Milloin mahtaa seuraavan kerran olla aamu?





Nora




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti