Olin eilen pitkästä aikaa ulkona, kavereiden kanssa viihteellä.
En
muista oikein edes, koska viimeksi olisin ollut, ja koska viimeksi
olisi ollut niin kivaa kuin eilen. Näin paljon kavereita joita en ole
aikoihin nähnyt, oli hauskaa kun erakko astui ulos luolastaan.
Oli
todella hauska ilta, tanssittiin ja juteltiin kaikesta kaikkien kanssa.
Luulen että minun pitäisi käydä useammin ulkona. Ihmisethän onkin ihan
mukavia.
Aamulla ei sitten ollutkaan ihan niin kivaa.
"Vanhemmiten" (vaikka nuori vasta olenkin), on krapulat pahentuneet
huomattavasti. Tänään onneksi vain särki päätä ja heikotti, ei
tarvinnut halailla arabiaa sentään.
Mutta mun mielestä se on
hyvä asia. Ennen mulle ei tullut ikinä kakkusta, join miten paljon
tahansa, silloin sitä välillä kaipasikin pientä muistutusta seuraavana
aamuna. Ja kyllä ne krapulat nykyään ihan varmana jonkin verran
rajoittaa menohaluja, mikä on ihan hyvä asia.
Eilen tapasin
taas yhden pojan, pitkästä aikaa, jo pitkäaikainen kaveri. kaikki on
muuttunut viimekuukausina, mutta silti meidän välillä oli kaikki samoin
kuin aina ennenkin. Jännää. Aloin miettimään, että onko sitä todella
vain niin tapojensa orja. Vai onko sitten tiettyjen ihmisten välillä
tiettyä kemiaa, mikä säilyy ainiaan.
Eräs toinen tuttu mies on
hauska. Hän on seurustellut jo pidemmän aikaa, kuulema kun ei minua
saanut iskettyä. Hänellä oli hiukan mielenkiintoiset iskutaktiikat
aikanaan, ja silloin pelästyin häntä. Myöhemmin, kun olen oppinut
tuntemaan hänet, tiedän että hän on todella mukava. Minusta on aina
hauskaa kiusoitella häntä. Hänen tapaamisestani tulin eilen erityisen
hyvälle tuulelle.
Seurustelu on jännä asia. Seurstelua olen
syystä tai toisesta mietiskellyt tämän päivän ajan aika tiheään.
Itselläni on aina ollut periaate, että kun seurustellaan, niin
seurustellaan, eikä pelleillä muuta. Mutta tunnen monia ihmisiä jotka
ajattelevat toisin. Toiset tekevät syrjähyppyjä tämän tästä. Toiset
tietyn ihmisen kanssa. En oikein enää itse tiedä miten suhtautua
asiaan. En osaa enää kuvitella itseäni kovinkaan mustasukkaisena
tyttöystävänä. Kai siksi kun olen itse oppinut olemaan vapaa, en halua
sitoutua, niin en ehkä halua sitoa ketään muutakaan.
Joka tapauksessa jollain tavalla parisuhteita on kunnioitettava.
Kaiken
lisäksi olen alkanut näkmään jatkuvasti unia, että seurustelen yhden
tietyn pojan kanssa. Se on hämmentävää, sillä olen joskus kauan sitten
ollut häneen ihastunut, mutta nyt jo pitkään hän on ollut minulle melko
samantekevä ihminen. Mutta nyt näitä unia on jatkunut jo parin
kuukauden ajan. Erikoisinta on se, että niissä unissa se aina tuntuu
kovin hyvältä ja luonnolliselta. Vasta aamulla herätessäni järkytyn.
Voiko minulla olla jotain "salaisia" tunteita tätä ihmistä kohtaan?
Käsittämätöntä jos täytyy itseltäänkin tunteensa salata.
Mielenkiintoista kuinka paljon miettimisen aihetta yksi "vapaailta" voikaan antaa.
Hetken mieliala : iloinen
Kuuntelen : When You Look At Me - Espanjabiisi
Nora, sekavin tuntein
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti