No voi nyt hyvää päivää! (siirretty toisesta blogista)

Tai yötä.. Oli pakko palata vielä kirjoittamaan uutta blogia.

Moni
minut tunteva tietää, etten ole ollut oikein tyytyväinen tämänhetkiseen
opiskelupaikkaani. Olen siis suunnitellut hakevani opiskelemaan toista
alaa. Äsken sitten intouduin täyttämään nuo AMK:n hakupaperit, ja
lähetinkin ne jo.

Pienoinen yllätys saattaa olla alat joille hain:
Fysioterapia
ja Tekstiili-ja vaatetustekniikka. Tarkoitus oli siis hakea
opiskelemaan graafista suunnittelua ja vaatesuunnittelua, yms.

Kuitenkin
kun aloinlomakkeita täyttelemään, törmäsin tuohon fysioterapiaan.
Fysioterapeutin ammatista olen haaveillut jo vuosia, ihan alunperin
minun piti hakea sinne, mutta sitten tällä tapaa viime hetkellä muutin
kaikki suunnitelmat. Ja niin minusta tuli restonomiopiskelija.

Tekstiili
ja vaatetustekniikasta en tiedä yhtään mitään. Halusin hakea jotain
toistakin alaa, ja tuo nyt kuulosti mielenkiintoiselta. Sitäpaitsi,
siellä pääsee opikeleaan matematiikkaa! Minä olen matikkahullu, aina
ollut, ja tulen varmasti myös aina olemaan.

Mutta aikamoinen
tuuliviiri taidan kyllä olla. Ihan muutama tunti sitten kaikki tuntui
tosi turhalta, ja tuntui, etten yhtään tiedä mikä minusta tulee isona
tai muuta. No, en edelleenkään tiedä mikä minusta isona tulee, mutta
tiedän että todella haluaisin fysioterapeutiksi. Voi olla etten sinne
pääse, mutta luulen hakevani vielä uudestaankin.

Toki on
edelleen useita aloja, jotka kiinnostavat. jotenkin vaikea päättää näin
yhtäkkiä, mitä yhtä alaa haluaisi alkaa opiskella, mihin yhteen asiaan
haluaisi perehtyä. Ehkä sekin vielä jonain kauniina päivänä valkenee.
Sitä ennen ei auta kuin kokeilla kaikkea mahdollista.

Jännää
kyllä että tällä hetkellä tulevaisuus on näin avoin. Pienenä tiesin
ihan varmasti mikä minusta isona tulee. Eläinlääkäri. Se oli
haaveammattini vuosia ja vuosia. Edelleen lääketiede kiinnostaa, ja
kovasti, mutta joku siinä kuitenkin tökkii. En ole koskaan edes
harkinnut hakevani lääkikseen. Eläinlääketieteelliseen olen kyllä
suunnitellut hakevani. Suunnitteluasteelle se on jäänytkin.

Toinen
haaveammattini oli näyttelijä. Olen myös monesi päättänyt hakevani
Teatterikorkeakouluun, mutta sekin on aina jäänyt. No, ehkä vielä
jonain päivänä kokeilen onneani sinnekin suuntaan.

Ehkä olenkin
monilahjakkuus, ja minulla on siksi niin suuri valinnanvaikeus. Ehkä
pystyn mihin vain tahdon, enkä vaan osaa päättää mikä olisi paras
vaihtoehto.

No, jotain minusta joka tapauksessa melko varmasti tulee. Eri asia sitten mitä. Sekin varmasti joskus selviää.

Aika näyttää!