Syksy

Näyttää siltä että syksy on tosiaan taas täällä. Joka päivä sataa tai tihkuttaa.. on viileää ja tuulee. Lapsellekin täytyy jo pukea ihan kunnolla päälle, vaikka mentäis vain hetkeksi pihalle.

Kesä meni vilisten ohi. Oli paljon kaikkea puuhaa, lähinnä koirajuttuja tietysti, ja enimmäkseen näyttelyitä. Muutamat agilitykisatkin mahtui sentään joukkoon. Polvi kestää aika hyvin, eikä Fiinikään enää pelkää tuomareita.Ja Fuulakin pääsi starttaamaan jo muutamat möllikisat. Fuulan kanssa on kiva kisata. Oikein odotan sitä, että se osaa kaikki esteet kunnolla, ja pääsemme virallisiin kisoihin.

Musti sai pennut samana  päivänä kuin mun polvi leikattiin. Hienosti ajoitti synnytyksen niin, että ehdin kotiin sairaalasta, ja hetken aikaa sain rauhassa harjoitella kepeillä könkkäämistäkin, ennen kuin pentuja alkoi tulemaan. Lopputulos oli neljä pentua, joista kolme oli uroksia ja yksi narttu. Mustin pennuista vielä toistaiseksi kaksi on meillä. Toinen muuttaa serkkuni luo hieman myöhemmin, ja toinen vielä etsii omaa kotia.

Heti polvileikkauksen jälkeen parin päivän päästä suuntasimme Kokkolan näyttelyyn hyvän ystäväni Riikan kanssa. Riikka oli ihana ja tuli aina Jyväskylästä asti minua hakemaan, jotta pääsin reissuun, kun en voinut itse ajaa. Yövyimme autossa Kokkolassa, ja lauantaina olikin kehät. Riikan koirat olivat molemmat rotunsa parhaita, ja Tollo myös. Fuulakin sai ERIn ja sijoittui luokassaan toiseksi.

Loppuhuipennuksena Tollo voitti terrieriryhmän, ja sitten mäyräkoirista Mersu oli RYP2 ja Tui RYP4. Ei hullummin. Suuntasimmekin kodin sijaan hotellille odottelemaan sunnuntain BIS-kehää, josta ei tosin sijoitusta enää herunut Tollolle. Aivan ihana viikonloppu oli kyllä hyvässä seurassa. Harmi kxun mäykyt ja terrierit sattuu niin kovin harvoin samalle päivälle :(

Muutamia muitakin näyttelyitä kesään mahtui, Tollo valioutui Turussa 13.8. kun se oli ensimmäistä kertaa yli 2-vuotiaana kehässä. Ja nyt viimeisimmäksi Luumäellä oli hieno päivä kun Tollo oli ROP ja Fuula VSP saaden toisen sertinsä. Saa nähdä sitten kuinka viimeisen kanssa mahtaa käydä :D

Loppuvuodelle olisi suunnitelmissa muutama ulkomaan näyttely, ja muutama myös kotimaassa. Jotenkin en vaan oikein osaa päättää aina että ketä mihinkin ilmoittaisi. Keksiä olen tässä nyt yrittänyt muistaa aina välillä ilmoittaa. Keksi on toipunut hienosti  onnettomuudestaan. Se siis jäi vappuna auton alle, ja aivopaineet nousivat niin pahoiksi, että läheltä piti ettemme menettäneet Keksiä. Tänä päivänä ei mistään uskoisi, että mitään onnettomuutta on koskaan tapahtunut.

Stella on myös nyt astutettu. Sileällä valko-mustalla brittiuroksella, Cumbreck Arrogant Pete. Haaveissa on sukutaulultaan hieman harvinaisempi yhdistelmä. Toivon pennuista tulevan rotutyypillisiä, tasapainoisen rakenteen omaavia, elastisia ja toiminnallisia, sekä ennenkaikkea iloisia ja reippaita pikkurusseleita. Stella on sileäkarvainen, tricolour kivaluustoinen narttu, ja se on noin 30cm korkea. Brentin veikkaisin olevan siinä 27cm hujakoilla, se on melko pienikokoinen, ja keskiluustoinen uros. Itse odotan tätä yhdistelmää todella suurella innolla! Katsotaan mitä tuleman pitää.

Koulu jatkui taas, opiskelen siis edelleen trimmausta koulutuskeskus Salpauksessa. Tavoitteena on, että koulutuksen päätyttyä osaamme  tehdä kaikille koiraroduille kotitrimmit. Otan mielelläni vastaan nykyisin siis nypittävien lisäksi myös leikattavia, sekä ajeltavia rotuja, jotta saan mahdolisimman paljon käytännön harjoitusta koulutukseni tueksi. Saa siis vinkkailla myös niille kavereille, joilla on muun rotuisia koiria kuin russeleita ;)

Turku 13.8.2011

 

Luumäki 28.8.2011

 

Nivea 100 vuotta

Nivea on kulkenut varmasti jokaisen elämässä jossain kohtaa mukana. Itsellänikin on valtavasti Nivea-yhteyksisiä muistoja vuosien varrelta. Voimmakaimpana Nivea Body Lotionin tuoksu.

Osallistu sinäkin Nivea Mosaiikki -kilpailuun  osoitteessa:

www.nivea.fi/mosaiikki

Kohti kesää

Niin paljon on taas ehtinyt tapahtua, ja olenkin ollut jatkuvasti liikkeellä, enkä juuri koskaan rauhassa kotona.

Ensin meidän perhe teki mummon kanssa lomareissun Inglesiin, tässä muutama kuva matkalta: 

Tämän jälkeen ehdin yhden päivän olla kotona, tai itseasiassa keräillä koiria kasaan ympäri Suomea, kun pitkäperjantaina olikin edessä Lahti KV. Näyttely meni ihan mukavasti, mukana oli neljä kasvattia, joista Sumo ja Karkki saivat ERI:n ja Musti ja Fuula EH:n.

Tämän jälkeen pääsiäismaanantaina suuntasin auton kohti Turun satamaa, josta lähdin laivalla Ruotsiin hakemaan meille kahta uutta aikuista russelia. Kotiintuomisina oli siis 1,5v. uros, Ruter-Ezz La Rif, sekä 2v. narttu, Björkhagas Jack Julia.

Julia: 

Ezze:

Molemmat koirat ovat erittäin ihanaluonteisia, iloisia russeleita. Kumpikaan ei tule jäämään meille asumaan, mutta molempien tulevat kodit ovat vielä osittain avoinna. Katsellaan rauhassa... Sekä Ezzen, että Julian silmät ja polvet on Ruotsissa virallisesti tarkastettu terveiksi. Lisäksi Ezze on käynyt kerran juniorina virallisessa näyttelyssä ykköspalkinnon arvoisesti, ja se on myös käynyt MH-luonnekuvauksessa.

Ezzeä tullaan näkemään muutamassa näyttelyssä kesän aikana (ensimmäisenä toukokuun lopulla Varkaus), ja Juliakin olisi tarkoitus johonkin jossain vaiheessa ilmoittaa.

 

...no, sitten kun pääsin Ruotsista kotiin, olikin aika lähteä kohti Pohjanmaata. Suuntasimme siis mummolareissulle, ja tällä kertaa reissuun oli yhdistetty Toholammin ryhmänäyttely, tuomarina Markku Kipinä. Näyttelyyn oli ilmoitettu Tollo ja Fuula. Tollo oli PU2 VA-SERT, ja Fuula sitten repäisi ollen PN1 SERT ROP!!! Ja ryhmässäkin Fuula poimittiin vielä kuuden parhaan terrierin joukkoon, vaikka esiintyminen ei mielestäni siinä vaiheessa ollut enää mitään parasta Fuulaa.. Mutta älyttömän onnellisia olimme Fuulan menestyksestä. Fuulan serti oli samalla kaikkien aikojen ensimmäinen serti Kisentel's-kasvatille.

Tuosta sitten viikon päästä oli edessä Tampereen näyttely, jossa Tollo saikin H:n. Tampere sattui kouluviikonlopun sunnuntaille, joten olin kyllä hieman väsynyt sunnuntai-iltana... Tämän näyttelyn jälkeen Tolloltakin lähti sitten ihan kaikki vanha kuollut karva pois, jopa parta: 

Nyt kasvatellaan sitten hetki karvoja, ja toivotaan, että Eestin Voittajassa Tollo olisi sitten aivan uudessa hienossa turkissa, uusine hienoine partoineen :)

Viime viikonlopun olikin vapaa viikonloppu, joten buukkasin sekä lauantaille, että sunnuntaille mätsärit, Ezzen kanssa harjoittelua varten, sekä lauantaille yhden trimmauksen, ja sunnuntaille kaksi. Ettei aika käy pitkäksi.

Että semmoista hulinaa.. ja tuohon sitten vielä kaikki arkihulinat päälle.. huhhuh. Noooh, kohta on kesä, koulusta on jopa kesälomaakin tiedossa. Mutta toisaalta kesällä taas pitäisi töiden määrän lisääntyä.

 

Lomaa odotellessa

Fuulan ja Tollon pennut lensivät pesästä, lukuunottamatta pikku-Staraa, joka jäi sulostuttamaan arkeamme. Toinen tyttö, Tecna meni sijoitukseen rakkaan ystäväni Tuijan tyttärelle, pojista Spessu meni myöskin sijoitukseen. Lisäksi jätin Rumbasta pari jalostusoikeutta, Rumba muutti ihan lähelle Virpin uudeksi aglitykaveriksi, Virpi kisaa ennestään agilityä kahdella kääpiösnautserillaan. Elmo meni ystäväni Sinin omistukseen, Sini sijoitti Elmonkin tähän aika lähelle. Rubert meni ystävälleni Annalle Tampereelle koko perheen lemmikkimarsuksi :D Ja Välkky-poika muuttikin Kreikkaan asti. Kreikasta tuli "vaihdossa" 1-vuotias sileäkarvainen uros, Zeus, nyttemmin Jekku, joka meni asustelemaan Helsinkiin vanhan tuttavani Edin perheeseen. Onnea ja menestystä kaikille pennuille uusiin koteihinsa, sekä tuetysti myös Jekku-pojalle!



Muutenkin on ollut aikamoista hulinaa. Russeleiden agilitytoimikunnan tapajtumien järjestelyjä, vuosikokouksia (joiden seurauksena istun jatkossa kahdenkin eri yhdistyksen hallituksessa), kerhotädin hommia, sekä koulua! 



Aloitin äskettäin jo kauan haveilemani trimmauskoulutuksen. Luin tästä jo vuosi sitten, kun se järjestettiin Asikkalassa ensimmäistä kertaa, mutta tuolloin olin viimeisilläni raskaana, joten jouduin odottamaan vuoden, kunnes koulutus aloitettaisiin uudelleen. Ja vuoden vaihteessa laitoin sitten paperit vetämään. Iloinen yllätys oli, kun helmikuussa tuli haastattelujen jälkeen kirje, että minut on valittu opiskelijaksi! Voi sitä ilon päivää!! 



Opiskelemme siis kaikkien mahdollisten trimmattavien rotujen perustrimmausta. Nyt jo ollaan harjoiteltu pesuja, sekä ensimmäisen kerran leikattavien rotujen leikkaamista. Huhhuh, paljon tulee uutta, mutta kyllä on mukavaa oppia! Ja muuten, jos tunnet jonkun koiran, joka kaipaa trimmausta, otan mielelläni harjoituskappaleita vastaan! Pyydä omistajaa varaamaan aika! (Russeleitahan trimmaan sitten jo ihan useamman vuoden kokemuksella, mutta melko edullisesti niitäkin.)

 

Fiinillä oli juoksutkin, ja taas pidettiin taukoa agiliidosta. Tietenkin juoksut ajoittuivat juuri Helenan koulutusten ajalle, joten Fani sitten oli koulutuksissa. Se on kyllä näppärä eläin. Harmi ettei se osaa sitä puomin alastuloa. Kävin kisaamassakin pari starttia, Fani oli vähän turhan kuumana, ja varasti hyppärillä törkeästi. Palautin sen lähtöön, mutta mentiin rata sitten rennosti loppuun. Pientä ohjaajan velttoilua oli helpoissa kohdissa havaittavissa, ja niinpä muutamia esteitäkin taisi jäädä suorittamatta, mutta kaikkiaan ohjaus ja koira toimi oikeastaan tosi kivasti.



Toisella radalla sitten taas Fani lähti ilman lupaa (olin jo ehtinyt parin esteen taakse, ja sitten myöhästyin puomilla, ja loikkasi. No, minähän en tässäkään vaiheessa pystynyt sitten vielä lopettamaan, vaan väännettiin loppuun asti. Jos jotain tosi positiivista täytyy löytää, niin WAU millainen juoksu-A se onnistui niin täydellisesti, ja pääsin hienosti putkelle valsaamaan, kuten olin suunnitellutkin. Fani ei selkeesti kestä yhtään painostusta A:lla, mutta jos itse otan seuraavan esteen vaan itselleni jo suunnaksi, ja annan sen itsenäisesti suorittaa A:n, se osuu oikein hyvin alastulolle. Jatkamme siis samalla tyylillä A:n kanssa.  sillä puomin vitosella selvittiin sitten lähes loppuun asti, kunnes keksin olla ohjaamatta viimeisen esteen, Fani meni ohi, mutta sain sen kiepautettua toiselta puolen takiaisin, eli tulos oli 10, ja sillä 4. sija. Harmittelin tulostaululta, et ilman tuota vikan esteen mokaamista oltaisi tultu 2.  Mut noh... vitonen se olisi ollut silti.



MUTTA! Fani ei ole jumissa! Se hyppää ihan kivasti, kääntyy, ja on ihan kivan nopean oloinen. Nyt täytyy miettiä et mitä tehdään... yritin vähän alkaa sille opettaa targetilla uudestaan puomin kontakteja, alkoi jopa hiukan hakea alastuloa jo itsenäisesti... hmmm.... noh, aika näyttää. Olishan se kiva jos ne kontaktit vielä joskus saataiskin kuntoon. Fani on kuitenkin aika taitava pikkukoira.



Fiinikin kävi vähän treenailemassa, se menee kyllä edelleen kivasti (no tuomaria meillä ei ollut säikyttelemässä), ja mikä parasta! Se suostui leikkimään narupallolla! Ja palkkasin sitä pelkästään sillä, ja hää oli ihan innoissan! Jeeeee, vinkurotat on nimittäin tyhmiä, kun ne hajoaa heti. Olen kyllä ostanut kanin nahkan, josta olisi tarkoitus itse väsätä mahdollisesti vähän kestävämpi aksalelu Fiinille. Mutta aina parempi jos tuo narupallo toimii! Olen saanut myös Tollon leikkimään sillä tuolla Korkeavireen hallilla nyt. Tollo siis on siellä käynyt näyttelykurssilla nyt kolme kertaa, tällä viikolla onkin kurssin viimeinen kerta edessä, ja lauantaina mennään sitten Savitaipaleen ryhmänäyttelyyn kokeilemaan, et onko mitään oppeja jäänyt Tollon pääkoppaan..



Fiini ja Fuula kävivät myös viime viikolla Hyvinkään Koirakylpylässä uimassa. Ajattelin että uiminen voisi tehdä hyvää noille vastikään synnyttäneille nartuille. Fiini tiesi heti mistä on kyse, se onkin kokenut uimari. Tosipienihassueläin porhalsi kauheaa kyytiä, ihan kuin sillä olis ollut moottori perässä. Fuua vähän empi ja ihmetteli, se ei ole oikein tykännyt mennä veteen aikaisemmin. Mutta kun sitä hiukan autettiin ja kannustettiin, niin kohtahan sekin oli jo vallan intona hommasta! Täytyy yrittää päästä pian uudestaankin! Kyllä nuo tykkäsivät niin kovasti, ja uskon että tekee tosi hyvää myös fyysisesti. Ja onneksi kohta tulee jo kesä, ja päästään järveenkin pulikoimaan.



 

Niin... ja nyt sitten tosiaan alkaa tuntua, että olen loman tarpeessa. Onneksi meillä onkin lomamatka varattuna Gran Canarialle. Kahden viikon kuluttua lähdemme koko perheen voimin reissuun. Jane tulee mukaan, samoin mun äiti. Koirat jäävät kotiin, ja ihana Marianne lupasi jälleen kerran tulla niitä hoitamaan! Tuollaiset ystävät on kyllä korvaamattomia. Ihan loistavaa koirienkin kannalta! 

Ja minä niin odotan että pääsen sinne lämpimään rentoutumaan, ja yritän mahdollisimman vähän lomaviikon aikana ajatella mitään koiriin liittyviäkään asioita, olla vaan oman perheen kanssa, ihan rauhassa. Sallittakoon moinen edes kerran kahdessa vuodessa.

Mutta, nyt hipsin nukkumaan, jotta jaksan aamulla lähteä poliisiasemalle, kun tuo perheen nuorimmainen tarvitsee ihan oman passinkin, jotta saa poistua maasta!

 

Niskasta kii ja kirjoittamaan

Uskomatonta! Näin kauan kulunut edelliskirjoituksesta. Muistan kyllä että olen useaankin otteeseen aloittanut kirjoittamisen, mutta sitten jättänyt sen samantien siihen.

Nyt siis edes vähän kuulumisia, ja yritän tänä vuonna parantaa tapani ja kirjoittaa taas tiheämmin.

Loppuvuosi meni aika aktiivisesti taas koirapuuhissa. järkkäilin russeleiden agilitytoimikunnan tapahtumia, mm. russelimestaruudet.  Muutakin yhdistystoimintaa on mahtunut viime vuoteen, mm. sjrt ry:n hallitushommia.

Näyttelyitä kierrettiin Tollon kanssa hyvällä menestyksellä. Tollo kävi kolmesti Eestissä, ollen kaksi kertaa ROP, ja jokaisella kerralla sai JSERTin, joten Tollosta tuli EE JMVA. Myös kotimaassa on näyttelyt menneet kivasti, Lahdessa PU2, SERT. Jyväskylässä taas saksalaistuomari poimi Tollon 36 russelin joukosta ROPiksi asti! Voittajanäyttelyt meiltä jäi väliin, koska Tollo sai näyttelyn alla ikävän silmätulehduksen, joka vaati lääkitystä. Uusi näyttelyvuosi päästiin sitten aloittamaan Ilomantsista viime viikonloppuna, ja Tollo oli ROP! Ryhmäkehässäkin Tollo esiintyi upeammin kuin koskaan ennen, ja Soile Bister poimikin sen vielä 8 parhaan joukkoon, muttei kuitenkaan sijoittanut. Ilomantsissa mukana oli myös Fiinin pentu Karkki, joka saikin Paavo Mattilalta ihan loistavan arvostelun, sekä ERIn!

Seuraavaksi suuntaamme Tollon kanssa Turkuun, Keuruulle ja Parkanoon.

Agilityrintamalla.. noh.. Fanin kanssa kisaamisesta ei tullut mitään, ja sitten sillä alkoi jumimaan pakkasten takia lihakset, joten päätin että Fani pitää talven agilitytaukoa. Katsellaan sitten kesällä jos kisataan. Ei varmaan kovin paljoa. Mutta Fiinin kanssa sitten taas päätin alkaa kisaamaan ihan tosissaan. 1.1. startattiinkin vuoden ekat kisat. Ja hienosti Fiini nappasikin toiselta radalta nollavoiton ja samalla ensimmäisen LUVAn kakkosista. Seuraavan viikonlopun kisat menikin sitten pieleen, puomi oli kolmas este, ja puomin aikana ilmeisesti hallissa kuului kova rämähdys, jonka Fiini jostain syystä yhdisti tuomariin, ja pelkää nyt sitten tuomareita radalla :( Saa nähdä päästäänkö tästä yli.

Jane on oppinut viime vuonna kävelemään, ja vaikka mitä kaikkea. Kohtahan Jane täyttääkin jo vuoden. Uskomatonta kuinka nopeasti vuosi on kulunut.

Penturintamalla odotellaan nyt Fuulan ja Tollon rakkauslapsia. Röntgenissä Fuulan valtavan suuresta masusta paljastui vähintään 7 pentua. Niiden pitäisi ihan pian syntyä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Syyshulinoita

Hulinaa on taas riittänyt. Kelpiepennut kasvoivat luovutusikäisiksi, ja kolme niistä on muuttanut uusiin koteihinsa. Kaksi on vielä meillä kotona odottamassa sopivan kodin löytymistä. Vaara-tyttö ja Veto-poika ovat molemmat todella sosiaalisia, vilkkaita ja kivanluonteisia pikkupaimenia. Tässä pikkuhiljaa aletaan niiden kanssa harjoitellakin erilaisia juttuja. Viime torstaina käytiin agilityhallilla haistelemassa vähän tunnelmia, ja harjoittelemassa remmikävelyä. Muuten ohjelmassa on pikkuisen pentutottista, ja pian ehkä vähän pentuagilityäkin.

Tollon kanssa ollaan treenailtu pikkupätkiä aina sopivassa välissä, ja alettu harjoitella niin puomia, kuin A:takin. A mentiin tänään vasta ekaa kertaa, mutta Tolloa se ei hirvittänyt. Kiipesi heti innolla ylös asti, ja suoriutui alaskin. Rengasta on myös hiukan harjoiteltu jo. Vielä on kuitenkin paljon tekemistä, ja paljon esteitä opeteltavana.

Tollon kanssa käytiin myös Vantaan näyttelyssä, jossa mukana oli myös sijoitusnarttuni Stella, joka olikin meillä tuolloin pari viikkoa hoidossa. Koko Vantaan näyttely meinasi tosin jäädä kokematta, kun perjantai-iltana mentiin hakemaan autoa korjaamolta, ja sepä ei lähtenytkään käyntiin. Siinä oli mennyt joku käynnistyksenestosysteemi päälle, ja se on siksi edelleen korjaamolla.. Lopulta kuitenkin sain ihanilta ystäviltä aamuksi auton lainaan, ja pääsin kuin pääsinkin näyttelypaikalle. Ja olin kerrankin paikanpäällä oikein reilusti ajoissa! 



Näyttely itsessään sujui kivasti, Tollo esiintyi hienosti ja sai ERIn ja sijoittui junnuluokassa kolmanneksi. Tuomari olisi toivonut Tollolle jalompaa kaulaa, mutta muuten piti sitä oikein kauniina ja kauniisti liikkuvana koirana. Stella puolestaan sai H: n siksi, että sen runko on vielä kovin keskeneräinen ja kapea. Kovasti tuomari kuitenkin tykästyi Stellan kauniiseen päähän, ja luonteeseen, ja siihen miten se esiintyi. Stella siis esiintyi hyvin terhakkaasti vähän väliä hyppien ja pomppien, mutta kuitenkin ajoittain asettuen kuitenkin aloilleen :)



Sitten ajoin takaisin Lahteen tuomaan auton ja Stellan takaisin, ja hyppäsinkin Tollon kanssa junaan päsätäkseni Helsinkiin satamaan, ja siitä Tallinnaan. Kiirettä pukkasi :D



Tallinnan reissu oli mahtava, ja hyvää seuraa. Ystäväni Katja oli mukana. Yövyttiin hotellissa, josta mun kasvatinomistaja tuli aamulla hakemaan meitä näyttelypaikalle. No tietysti olin edellisiltana unohtanut mainita, että Tallinnassa pidetään tuolloin sunnuntaina maratoni, kun epäilin sen vaikuttavan ajojärjestelyihin. Ja niinhän siinä kävikin, että monet tiet oli suljettu, eikä edes paikallinen kuljettajamme meinannut löytää sujuvaa reittiä, jolla olisimme päässeet perille asti.

Lopulta olimme kuitenkin suhteellisen hyvissä ajoin perillä, todetaksemme, että kehä oli vielä sopivasti myöhässä, joten ehdimme ihan rauhassa valmistautua kehään. Tollo esiintyi jälleen hienosti! Se sai ensin ERIn, ja voitti junnuluokan, sitten se valittiin ROP-junioriksi, sen jälkeen parhaaksi urokseksi, ja lopulta vielä ROPiksi. Ja ihan yhtä monta kertaa saatiin käydä kehässä. Tuolla Baltiassa nuo näyttelyt on jotenkin kauhean hektisiä, kun siellä pitää joka välissä palata takaisin kehään :D Näyttelypäivä oli onnistunut, ja meillä oli todella hauskaa muiden suomirusselistien, Mirkan, Riitan, ja Terhin kanssa.



Reissu oli siis erittäin onnistunut, junnu-sertiä toivottiin, ja se saatiin, plus paljon enemmänkin :)'

Fanin kanssa käytiin sitten viime sunnuntaina kisaamassa Helsingin seudun joukkuepiirinmestaruuksissa. Edustimme siis SJRT Ry:tä. Ilmoitin Fanin joukkueeseen siksi, että saatiin neljän koiran joukkue kasaan. Muuten en varmaan olisi kipeällä polvellani viitsinyt ilmoittautua. Mutta hienosti Fani meni mun polvesta huolimatta. Mulle kävi yksi paha moka, kun heitin koiran putkeen, käännyin ympäri, ja sitten luulin että se tulee väärästä päästä ulos. Olin jo lähettämässä sitä takaisin putkeen kun tajusin, että oikeinhan se meni. Tuohon kului monta sekuntia. Ja laitan uunoiluni täysin kuumeen piikkiin.



Muuten rata sujui melko hyvin, käännökset oli kankeita ja kaarteet pitkiä, siksi että mun liikkuminen etenkin sivusuunnassa on tosi rajoittunutta polvikivun takia. Ja kontaktit Fani loikkasi tuttuun tapaansa. Ja sitten viimeinen rima vielä tippui kun tuuletin liian aikaisin. Vain siksi etten ikinä olisi uskonut meidän pääsevän rataa loppuun asti.



Noh, mutta tulos saatiin, kuten kaikki meidän joukkueessa. Asetimmekin joukkueena tavoitteeksi, että kukaan ei saisi hyllyä, joten tavoitekin saavutettiin. Ja Fani pääsi kaikesta huolimatta vielä ihanneaikaankin, vaikka ohjaaja kuinka yritti töpeksiä meille plussa-aikaa :D

Noisen kisojen jälkeen kirosin taas Fanin kontakteja, koska se on kyllä muuten tosi ihana agilitykoira. Niinpä nt aloitettiin kontaktien harjoittelu kokonaan alusta, uudella tavalla, ja katsotaan kuinka käy. Sunnuntaina menen epiksiin kokeilemaan ihan vaan noita kontakteja.

Ja sitten Fuula: 

Oltiin tänään hallilla Tollon ja Fanin kanssa treenaamassa (kera Iitun ja Mariannen), ja sitten lopuksi ajattelin huvikseen kokeilla fuulankin kanssa agilityä, vaikkei se koskaan ole osoittanut erityistä mielenkiintoa lajia kohtaan. Mutta niin vaan Fuula teki hienosti putkea, kujakeppejä, minipuomia, ja hyppyjä! Olin aivan ällikällä lyöty, ja tosi iloinen. Rengasta yritin, mutta siitä Fuula vaan nyrpisti nenää. Niinpä sitten kotona otin meidän kotirenkaan esille, ja harjoiteltiin Fuulan kanssa rengasta, eikä aikaakaan kun se jo hienosti haki renkaalle! Vau! Saa nähdä tuleeko Fuulasta sittenkin vielä jonain päivänä ihan oikea agi-koira!

Fiinin masu sitten taas vaikuttaa jo pikkuisen pyöristyneen. Se on sellainen pieni kumpu, tulee selkeästi yli rintakehän linjasta jo. Eli vaikuttaisi tiineeltä. Ensimmäisestä astutuksesta on sunnuntaina 5 viikkoa.

Mustikin on taas enemmän ja vähemmän oleskellut meillä. Nyt se on apri viikkoa, kun sen isäntä, eli mun isä, on ulkomailla. En ollut yhtään kateellinen kun tuli viesti, että "perillä ollaan, 30 lämmintä".

Nyt sitten vain jännäillään tuota Fiinin tiineyttä. Fuulan juoksuilla ei ole mikään kiire, etenkään nyt kun se innostui agilitystä. Odottelenkin Fuulan juoksuja vasta loppuvuodelle, koska sillä oli ensimmäinen juoksu vasta vuoden iässä, viime helmi-maaliskuussa, ja sen emälläkin on ollut aika pitkät juoksuvälit. Fuulan pennut siis syntynevät vasta ensi vuoden alkupuolella.

 

Taas vähän päivitystä

Huh, laiskuus on taas tainnut iskeä blogin kirjoittajaan.. Nyt se sitten kostautuu, kun pitäis kirjoitella kuulumisia pidemmältä ajalta.

Jane on jo puolivuotias, se istuu ja konttaa ja pölöttää kaiken aikaa :D Ihana lapsi.

Naimisiin menimme 10.7. ja sen myötä mulla muuttui sukunimi. Mikään muu ei sitten muuttunutkaan. Kauheesti kaikkea pientä paperityötä olis toki vielä tekemättä asian suhteen.

 

Koirapuolella olen yrittänyt aktivoitua agilityn suhteen, hiukan huonolla menestyksellä, sillä mun polvi sanoi heinäkuussa sopimuksen irti, eikä oikein kestä juoksemista toistaiseksi. Toimin kuitenkin taas kouluttajana, ja Tollon kanssa ollaan pikkuisen harjoiteltu lisää. Ja Tollo onkin aika taitava pikkuagilitykoira. Täytyisi ottaa sen edistymisestä videota taas pitkästä aikaa.

Fiini jäi agilitystä tauolle hiukan pidemmäksi aikaa, kun sille tuli juoksu, ja on nyt astutettu Topilla (Darkandlovely). Nyt odottelemme sitten pieniä suloisia tricolourpenruja syntyväksi lokakuun loppupuolelle. Pentueesta löydät lisätietoja kotisivuiltani.

Fanin kanssa treenaillaan vähän kontakteja ja keppejä, sekä lähetyksiä. Paljon muuta ei mun polvi kestäkään sen kanssa. Ja Fuulan kanssa tokolu on nyt jäänytg vähän taka-alalle.. mutta ehkä se siitä taas kohta. Paikallamakuuta ollaan nyt viimeksi otettu ohjelmistoon, ja se onkin Fuulalle mieleinen puuha, ja sujuu melko hyvin häiriössäkin.

Ollaan kierretty myös muutamia näyttelyitä kesän aikana. Tollo kävi erkkarissa, ja voitti suuren (15 koiraa) junnuluokan, josta olin pakahtua. Loppujen lopuksi Tollo esiintyi paras uros kehässä reippaasti ja iloisesti sijoittuen neljänneksi! Tollo sai myös sertin, koska erkkarissa arvosteltiin yli 40 urosta, jolloin jaossa oli myös yksi vara-serti. Aika huikeeta!!

Sitten käytiin vielä Ristiinassa Tollon ja Fuulan kanssa. Ja tällä kertaa Fuulakin sai ERIn, josta olin enemmän kuin tyytyväinen. Tollo voitti hienosti urokset, ja sai neljännen sertinsä, ja oli lopulta VSP.

Muutamia näyttelyitä olen vielä kaavaillut loppuvuodelle, koska polvi ei kestä agilityn kisaamista, ja jotain harrastuksia täytyy olla. Ensi sunnuntaina mennään Tollon kanssa Terri-Eriin, ja parin viikon päästä Tollo ja Stella menevät Vantaalle ryhmikseen lauantaina, ja lauantai-iltana hyppäämme ystäväni Katjan kanssa laivaan ja suuntaamme sunnuntaiseen Tallinnan näyttelyyn Tollon kanssa.

No siinäpä sitä, eipä mun elämään tunnu tällä hetkellä paljon muuta mahtuvan kuin vauva, ja koirat :D Sekä tietysti tuo ihana aviomies.