Väsymys

Huooh, vihdoin alkaa olla viikko pulkassa. Kuuden päivän työputki takana.

Auto tosiaan sykähti taas tuossa viikolla, tai tällä kertaa paloi sulake. Se on sellainen sulake jonka takana on puhallin, ohjaustehostin, ja muut tarppettomat/tarpeelliset. Näin talviaikaan melko tarpeelliset vekottimet siis. Onneksi isäpuoleni lupasi vaihtaa ko. sulakkeen tänään. Menen samalla reissulla hakemaan Fanin isäni luota hoidosta, se on ollut siellä jo kovin pitkään juoksuevakossa.

En muista kerroinko jo blogissani, mutta kasvattini Sass, joka asuu Eestissä,  on niittänyt jälleen menestystä. Sass suoritti ensin luolakokeen ihan mahtavin pistein, ja upealla arvostelulla, ja kokeen jälkeisenä viikonloppuna Sass palkittiin Eestin vuoden 2007 JRT junioriuroksena viime vuotisen näyttelymenestyksensä perusteella. Hienoja uutisia kasvattajalle siis.

Kaapelitehtaan pentunäyttelyssä viikko sitten kasvattini Sulo esiintyi jälleen upeasti voittaen luokkansa ja saaden kunniapalkinnon, ja ollen lopulta PUP2!! Mahtavaa Sulo! Arvostelukin oli kerrassaan upea.

Myös toinen kasvattini, Fiinin sisko, sijoittui hienosti luokassaan kolmanneksi saaden todella hyvän arvostelun, höröttävistä korvistaan huolimatta. Hienoa Fanny!

Näihin viime kesä pentueisiin olen kyllä todella tyytyväinen. Toinen on Danasta kolmatta polvea, ja toinen toista polvea, ja näissä näkyy se "minun russelini". Kaikki ovat vilkkaita aktiivisia, mutta hyväluonteisia, ja rakenteeltaan ketteriä ja rotumääritelmän mukaisia. Poikabändiläisten päät ovat pääasiassa tosi hyviä, Lovelyillä voisi olla hieman vahvemmat päät. Väriä toki toivoisin lisää. Mutta hiljaa hyvä tulee!

Suunnittelin tässä työn lomassa tälle vuodelle näyttelykalenteria. Ja mietiskelen vähän että kenen kanssa mennään mihinkin. Pianhan sijoitusnarttuni Sirokin pääsee jo junnukehiin. Jännittävää. Sulon kanssa on hieno kiertää näyttelyitä, mutta kun se ei ole oma koirani, en oikein voi sitä ihan mihin tahansa mukaani napata :D Kertun kanssa olisi tarkoitus jatkaa näyttelyissä kiertelyä nyt kun pennutus tosiaan siirtyi syksylle. Kertulla on tähän mennessä 4xERI, 1xEH, joista kaksi kertaa se on sijoittunut PN kehässä ollen toisella kerralla ROP ja ryhmäsijoituskin oli hilkulla. Näihinkin tuloksiin olen erittäin tyytyväinen, mutta koska Kerttu on kiva näyttelykaveri, jatkamme kiertelyä, ja nyt sitten tosiaan yritän painottaa tänne kotimaahan tuota kiertelyä. Tosin, katslin kyllä jo hiukan ulkomaan näyttelyitäkin sillä silmällä.

Fanin kanssa agilitysuunnitelmat on menneet täysin pipariksi. En ole ehtinyt ilmoittaa sitä mihinkään mihin piti, joten se siitä tavoitteesta sitten. En jaksa asiaa edes miettiä kun sapettaa muutenkin niin paljon. Onneksi sentään saimme sen harjoittelupaikan. Ensi maanantaina aloitamme uudessa seurassa.

HIenoa, enää kymmenen minuuttia töitä jäljellä, ja sitten alkaa vihdoin viikonloppu!! Käyn kotona syömässä ja hoitamassa koirat, ja sitten ajelen Mylsän kautta Kouvolaan. Illaksi tulen takaisin ja taidan käydä pubilla tapaamassa tuttuja illalla. Huomisen aion pelkästään levätä!

Tosin, siivosin tässä jokin aika sitten, joten voi olla että huomenna myös siivoan hieman, sillä on ollut aika ihanaa olla siistissä ympäristössä aina työpäivien päätteeksi.

 

 

Myydään nuori russelinarttu, HALVALLA!

Fiini alias "mikään pöytä tai hylly ei ole minulle liian korkea" on noin 7 kertaa päivässä myynnissä. Se pääsee hellan päälle, ja se pääsee keittiön kaikille muillekin tasoille. No, sähköhellalle se ei vielä onneksi edes yritä. Eilen meni iso juustoköntti ja kinkut parempiin suihin sillä aikaa kun kävin pentuja ruokkimassa. No, oma vikani kun jätin ne tuohon korkeaakin korkeammalle työtasolle, minne ei pitäisi olla mitään kulkureittiä. Unohdin vaan että Fiini on Fiini.

No, toinen fakiiri, Ruotsista kotiin palannut Frasse, osaa avata ovet. Olen jättänyt sen päivisin yläkertaan makkariin, ja kun tulen kotiin, on se alakerrassa eli avaa kaksi ovea matkalla. Eilen oli myös jääkaapin ovi auki, HUOOH. Seuraavaksi on sitten varmaan telkka päällä ja oluet sohvan vierellä...

Frassesta vielä. Kuulin että nyt jo liikkuu mahdollisesti kaikenmaailman huhuja, joten tässä koko tarina:
Frasse siis lähti aikanaan ruotsalaiselle kasvattajaystävälleni. Myöhemmin kun se tuli vuoden ikään, hän tutkitutti sen silmät, ja kuvautti lonkat, vaikkei Ruotsissa tarvitse. Silmät oli ok, lonkat C/B. Ruotsissa on kuitenkin jostain syystä sellainen sääntö, ettei tuollasilla lonkka-arvoilla saa käyttää koiraa jalostukseen. Perin kummallista, lonkkakuvaus vapaaehtoinen, mutta kuitenkin raja-arvot.

Kasvattaja oli sijoittanut koiran, ja luovutti koiran sijoituskodille. Olin valmis jo tuolloin ottamaan Frassen takaisin. Nyt myöhemmin sijoituskodissa tuli elämänmuutoksia, joiden vuoksi kokivat parhaaksi luopua Frassesta, jolloin ystäväni kysyi minulta, haluanko pojan takaisin. Ja näin ollen Frasse tuli takaisin Suomeen ilman sen kummempaa  dramatiikkaa.

Meille tuli myös uusi poika Ruotsista, Voitto. Voitto asuu erään kasvattini kaverina. Voitto on erittäin mielenkiintoisista linjoista oleva nuorimies, katsotaan mitä hänestä vielä kehkeytyy. Voton myötä tutustuin aivan ihanaan ruotsalaiseen kasvattajaan, ja opin jo tuolla matkallani paljon uutta ruotsalaisista russelisteista. Ehkä kirjoittelen tarkemman matkakertomuksen vielä myöhemmin, jos jaksan.

Smulan on astutettu Tessulla, Kertun astutus siirtyi syksyyn. Nyt olisi tarkoitus sitten kesän ajan kierrellä näyttleyitä kauniin Kertun kanssa.

Auto päätti jälleen hjota ja mulla hajosi samalla pää, joten lisää myöhemmin.

Rauha maassa

Meillä on siis nyt kaikilla nartuilla juoksu. Ensin alkoi Fiinillä pari viikkoa sitten, Dana aloitti viime viikolla, seuraavana päivänä siitä kun olin sen pitkästä aikaa ilmoittanut epävirallisiin agilitykilpailuihin. Miten yllättävää!

Sitten alkoi juoksu sijoitusnartullani Kertulla, joka on siis tarkoitus astuttaa tästä juoksusta. Joten Kerttukin on nyt meillä. Pojilla alkoi olemaan tukalat oltavat nyt tässä viikonloppuna, joten Mikki lähti kasvattajansa luokse, ja Fani meni "vaarille", eli minun isälleni. Sinne se jäi huutamaan kun äiskä lähti, pieni mamman poika. Tosin, tiedän että kun autoni lähti pihasta, oli Fani jo iloisesti hakemassa palloa, ihan kivaa sillä on aina isän luona ollut, kunhan esitti että muka ikävä tulee.

Fantakin sai vihdoin oman kodin. Löysi aivan ihanan perheen, jotka ovat erittäin ihastuneita uuteen pieneen perheenjäseneensä.

Kotona on siis harvinaisen rauhallista kun koiramäärä on melkein puolet siitä mitä se on pitkän aikaa ollut. Onpa helppoa, nuo nartut kun on kaikki vielä aika helppoja tapauksia.

Eilen käytiin Fanin kanssa epiksissä, niissä joihin Dana ei sitten juoksun takia päässyt. Me pyritään nyt talvella käymään kaikissa mahdollisissa kisoissa, koska meillä ei ole talviharjoittelupaikkaa, niin kisat on ainoa mahdollisuus meille harrastaa tällä hetkellä.

Kisat meni yllättävän mallikkaasti, ottaen huomioon, että Fanin aivot sunnilleen kiehuivat noiden juoksuisten narttujen vuoksi. Mutta kisapaikalla se oli ihan rauhallinen ja fiksu, uskomatonta!!

Hieman kyllä harmitti paikan päällä ettei Dansku ollut mukana, sillä siellä ei mölliluokasta tullut ollenkaan hylättyä, paitsi jos jätti radan kesken tai meni kaulapannan kanssa, jne. mutta olisi ollut hauskaa varmasti mummelin kanssa. No, oma vikani kun en ole sitä vieläkään leikkauttanut.

Reginan pennut alkavat pian lähteä uusiin koteihinsa. Mutta kohta toivottavasti saadaan sitten jo russelin pentuja. Odotan innolla :) Tai no, ehkä parempi odottaa nyt ensin sitä astutuksen onnistumista vaikkapa... Olen taas kamalan malttamaton.

Kiireitä

Koko ajan tuntuu olevan kamala kiire. Olen halunnut kirjoittaa kaikesta tänne, mutta koskaan en ehdi, tainsitten en jaksa.

Mulla on menossa ärsyttävä työviikko, pelkkiä aamuvuoroja, paitsi maanantai, kun menin vasta 12. No, mä kun en varsin aamuihminen ole, niin väsyttää sitten koko ajan ihan tuhottomasti.

Viime viikonloppukin oli taas rankka, kun lauantaiaamuna oli herätys joskus viiden pintaan. Reissu itsessään alkoi tosi hienosti, Sini tuli hakemaan mua, hyppäsi autosta ulos, ja oli avaamassa takakonttia, niin tsadaa, ovet lukossa! No ei auttanut kun herättää Sinin mies tuomaan meille vara-avaimen. Onneksi tämä tapahtui ihan mun kotipihassa eikä Helsingissä...

No, kuitenkin, ehdimme ihan ajoissa laivaan, ja näyttelypaikallekin hyvissä ajoin. Oli ihanaa nähdä Pelle. En tosin meinannut tunnistaa sitä kun oli kasvanut niin isoksi ja komeaksi pojaksi. Pellen omistaja kertoi että heti kun he olivat saapuneet näyttelypaikalle, oli joku tullut kysymään Pelleä jalostukseen. Minulta myös moni tuli kysymään pentua, koska halusi juuri Pellen kaltaisen koiran :)

Kehässä sitten Sulo vei kuitenkin voiton saaden upean arvostelun, laitan arvostelun sivuillenin myöhemmin. Pelle oli tuomarin mielestä liian raskaspäinen, ja Fiinissä ei muuta vikaa ollut kuin höröttävät korvat. Näille kahdelle sankarille ei siis tällä kertaa kp:ta tippunut. Sulo siis oli hienosti ROP-pentu!

Sulo on kyllä ihastuttava näyttelykaveri. Se esiintyy kuin vanha tekijä, ja on kaiken päälle kauniskin. Ihanaa että Sini antaa minun sen kanssa käydä näyttelyissä, kotona kun ei oikein näyttelytettäviä asu, ja muut sijoituskoirat on aika kaukana. Ehkä mä vielä jonain päivänä saan sen näyttelykaverin kotiinkin, ehkä, tai sitten en...

Sunnuntaina minulla oli sitten kamala päänsärky koko päivän. En ole sellaista pitkään aikaan potenutkaan. Enkä niin välittäisikään potea.

Nyt en muista mitä muuta kaikkea olin ehtinyt pohdiskella. Ite asiassa kaikenlaista muiden ihmisten mielenliikkeistä, mutta jos siitä lisää myöhemmin.

Vauhdikas viikonloppu takana

Perjantaina olin iltavuorossa, ja pääsin kotiin 22. Kotona piti tietysti hoitaa koirat, ja laittaa kaikki valmiiksi aamun näyttelyreissua varten.

Aamulla herätys klo 5.30, ja klo 6.30 lähtö Keuruulle. Kaveri tuli hakemaan siinä puolen maissa, ja lähdimme ajamaan. Oli tosi tylsä keli, mennessä vallan sohjoa, onneksi mun ei kerrankin tarvinnut ajaa. Kuitenkin, lopulta vaikka pysähdyttiin useaan otteeseen, eikä edes meinattu heti löytää koko näyttelypaikkaa, jonne ei ollut edes opasteita., ja se oli aika kaukana myöskin näyttelyn sivuilla olleen karttakuvan osoittamasta paikasta, niin olimme kuitenkin hyvissä ajoin paikalla.

Fiinin mielestä näyttelypaikka oli superjännä, mikä sitten teki sen, että Fiini  jännitti korvat pystyyn. (Niille, jotka ei tiedä, russeleilla kuuluu olla lupat.) Ulkona kun käytiin, niin siellä oli ihan rentoa, ja korvatkin lurpahti, mutta taas kun tultiin sisälle, niin BOJOING. No, mä sitten hermostuneena hieroskelin niitä, ja Fiini vähän rentoutuikin, mutta lopulta tajusin mennä istumaan jotta sain itseni ihan rennoksi, niin johan rentoutui koirakin, ja lurps, korvat oli ihan nätisti koko kehän ajan :)

Fiini esiintyi ihan kivasti. Vähän kyllä ylivilkkaana, mut ihan ok, saa pentu vähän tepsutellakin mun mielestä. Arvostelu oli oikein hyvä ja oikeudenmukainen, ja Fiini voitti narttupennut, sai KP:n ja oli VSP-pentu. Erityisesti Maija Mäkinen kehui sen hyviä terveitä liikkeitä. Toivoi että pää kehittyisi vielä ja etuosa vahvistuisi. No, kyllä noilla pennuilla kai on tapanakin kehittyä.

Illalla kävin vielä Fanin kanssa hiukan treenamassa kontakteja ja keppejä. Meni yllättävän hienosti, pysähtyi puomin alastulolle melkein joka kerta, ja kepit meni ihan ok, vähän varmemmat saisi olla. Tuppaa lopettamaan kesken välillä. Lisää vaan treeniä!

No, sunnuntai aamuna sitten kisat, lähtö klo. 6.00. Onneksi lähdin ajoissa, sillä keli oli kammottava, tuuli aivan kamalasti ja hirveää sohjoa. Päästiin onneksi ehjänä perille.

Eka rata oli helppo hyppyrata. Fanin-p*rk*l* meni sitten ja varasti, jota se ei ole tehnyt aaaikoihin. Jep, siitä sitten putosi ekan aidan rima, ja toiveet nollasta saatiin unohtaa. Kepeillä en sitten itse enää kauheesti keskittynyt, niin tyrittiin nekin. Tuloksena siis 10. No, paremmin kuin aikaisemmat tulokset.

Sitten agirata, ei mikään helppo, muttei älyttömän vaikeakaan. Yhdessä hankalassa kohdassa valitsin sellaisen ohjauksen, jonka valitsi mun lisäksi vain yksi ohjaaja, parsonin kanssa, hmm, miksiköhän :D Noh, ratahan meni muuten varsin mallikkaasti, mutta Fani varasti, ja onnistuin vetämään sen heti kolmannesta esteestä, eli A:sta ohi, ja sitten se suoritti väärän radan.

Joopa joo, tavoite saavutettiin, siis tarkoitus olikin saada tulos edes toiselta radalta, mutta kuten sanovat, nälkä kasvaa syödessä....

Se täytyy kyllä sanoa, että koira oli tykki! Siis noin kovaa me ei olla koskaan juostu, ja me sentään juostaan aina aika kovaa :D

No, nyt vaan armotonta treeniä, kepeistä pitää tehdä kivat, ja sitten taas seuraaviin kisoihin.

Tripping

Joo, ei ole tullut vedettyä mitään vahvempia.  Viime viikonloppuna tuli vain reissattua.  Kävimme Mariannen ja Vilin kanssa Oulussa. Marianne ja Vili pääsivät siis viime vuonna b-maajoukkueeseen, ja heidän toinen bemarileirinsä järjestettiin Oulussa. Marianne pyysi minua avustajaksi, ja totta kai lähdin innoissani mukaan. Mikäs sen parempaa kuin päästä kuunteluoppilaaksi huippujen oppiin. (No ehkä se että pääsis itse koulutettavaksi.)

Oli oikein mukava ja antoisa viikonloppu. Mitä nyt yläselkä on jälleen paskana autossa huonossa sennossa istumsien jäljiltä. Nyt olis varmaan aika varata hieroja, ja ehkä lääkäri?

Toissa viikonlopun treenit jäi sitten väliin, kun kouluttaja oli sairastunut. Oleme harjoitelleet kyllä Fanin kanssa ahkerasti kontaktia koton, mutta nyt pitäs päästä oikeille esteille. Suunnittelen tässä juuri että missä välissä tällä viikolla pääisin hiukan treenailemaan.

Sunnuntainahan meillä on vuoden ensimmäiset kisat. Niiden suhteen ei odotukset ole korkealla, juurikaan siksi, että alla on huima tauko. Fani varmaan vetää kamalat kierrokset vaan. Mutta jos edes toiselta radalta saadaan tulos, niin ihan mahtava juttu!!! Kaikkemme yritetään kuitenkin.

Lauantaina taas on Fiini-neidin elämän ensimmäinen näyttely. Myös Kertun piti tulla mukaan Keuruulle, mutta valitettavasti Kerttu oli onnistunut saamaan lasinsirun jalkaansa, eikä siksi pääse paikalle. Harmi, olisin halunnut sille vielä yhden näyttelytuloksen ennen pentuja. Mutta ehkä 1xEH ja 3xERI, 1xjunSERT riittää. Juoksu on kuulemm jo ihan tuloillaan. Kerttu meneekin pian silmä- ja polvitarkastuksiin. Smulan ja Tessu ovat jo käyneet, ja kaikki oli ok.

Nyt painun pehkuihin, jotta jaksan taas huomenna työpäivän. Tylsä viikko edessä, huominen vielä iltaa, ja sen jälkeen loppuviikko 8-16 :(

Lenssuinen vuoden alku

Ehdinpä taas kauan ollakin terveenä. Maanantaina tämä alkoi. Väsytti niin pirusti, ja päätä särki ja oli sellainen "sukeltanut" olo. Eli niin kuin olisi vettä nenässä.

Tänään sitten päätin että nyt on jo pakko levätä, joten kävin terkkarissa ja sain kaksi päivää sairaslomaa. Tässä sitten levätään (ja siivotaan) ja juodaan hunajateetä. Jospa se siitä.

Ensi viikonloppuna on taas paljon koiramenoja. Meillä on agilitytreenit pitkästä aikaa Fanin kanssa, aika ihanaa. Olemmekin menossa kisoihin ensi kuun alussa, joten treenit tulee sopivaan paikkaan. Meillä on ollut kontaktiongelmaa, ja nyt päätin vihdoin tehdä asian eteen jotain. Olemme alkaneet eteisessä harjoitella lankun pätkällä pinta-käskyä naksuttimen kanssa. Nyt Fani alkaa jo tajuta mistä on kyse. Saa nähdä kuinka käy oikealla kontaktipinnalla. Aion kyllä otta naksuttimen mukaan tuonne Tommin treeneihin ja harjoitella samaa siellä. Myös meidän omalle treenipaikalle olisi varmaan mahdollista mennä harjoittelemaan kontaktej sekä keppejä, jotka meillä on ongelmana olleet. Tosin kepithän alkoivat ennen talvitaukoa sujua jo hienosti. Pieni muistin virkistys tuskin kuitenkaan olisi pahitteeksi.

Treenien jälkeen lupasin mennä katsomaan Fanin pentuja mahdollisen ostajan kanssa. Olen käynyt niitä jo monta kertaa itse ihastelemassa. Ne ovat todella sieviä pentuja, ja todela tasainen pentue. Yksikään ei ole sellainen "en missään tapauksessa huolisi" -pentu. Kaikilla on ihanat russeli-ilmeet, ja ovat kropaltaan tosi kivoja, ainakin toistaiseksi. Tämä pentuehan on uusinta, ja edelliseen "erään" olen ollut varsin tyytyäinen ihan aikuisinakin.

Sunnuntaina menen tekemään ensimmäisen kehätoimitsijaharjoitteluni Lahden ryhmänäyttelyyn. Sattumalta pääsin harjoittelemaan vielä shar pei kehään. Aika hauskaa. Sharppuja on ilmoitettu 10 kappaletta, aika kiva määrä.

Viime viikonloppuna olimme mäsärissä. Koirat eivät niittäneet valtavaa menstystä. Sulo ja Fiini saivat kumpikin punaisen nauhan ja rutkasti kokemusta jälleen. Itse osallistuin Senior handleriin koiranani Sulo 5kk. Sulo esiintyi viimeiseen asti kuin mikäkin vanha tekijä, ja me pääsimme viiden parhaan joukkoon kunnes tuomari pudotti meidät juuri ennen sijoittuneita. Synnä se että vaava alkaa väsyä. Hassu syy sinänsä, kun tarkoitus oli arvostella esittäjää. Mutta parinkymmenen osanottajan joukosta aika hienosti kuitenkin, vaikka itse sanonkin. Tuomari kehui kovasti, kuinka upeasti olin Sulon tähän asti jo kouluttanut. No, Sulohan ei ole minun, ja tapaamme vain silloin tällöin. Olimme käyneet kerran aikaisemmin mätsärissä, ja opetin sille "free standing" -esittämisen juuri hetkeä ennen kehää :D

Pennut ovat kasvaneet kamalasti. Pikkumies on avannut silmänsä. Keskimmäinen ja isomiäs tulevat varmaan pian perästä. Isomiäs on melko pullea, ja se on hauskan värinen, todella vahvasti pigmentoitunut mustamaskinen. Laitan kuvia pian sivuille kaikista  kolmesta.

Fanista löytyi netistä hienoja agilitkuvia, laitoin ne svuilleni: http://koti.phnet.fi/kisentels/agility/fani/
Kuvat on otettu Helsingin joukkuepiirinmestaruuksissa, joissa Fanilla oli ohjaajana Marianne. Huomatkaa hieno kontakti ;)

Harmittaa, kun otin pienet päikkärit päivällä. Kävin siinä neljän maissa nukkumaan ja heräsin kahdeksalta. Nyt ei sitten väsytä, yhtään, tietenkään.

Sijoitusnarttuni smulan kävi silmä- ja polvitarkastuksissa tällä viikolla. Silmät ja polvet ok. Hieno homma, sillä Smulan täyttää kohta jo 4 vuotta, joten pian aletaan olla ns. voiton puolella. Smulan kuulemma vaikuttaa myös siltä että juoksu lähestyy. ehkä pian odotamme pikkurusseleita. Smulanin sulhanen, Tessu on menossa myös lähiaikoina silmä- ja polvitarkastuksiin, pidämme peukkuja.

Kertun ilmoitin nyt näyttelyyn Keuruulle, sillä sen juoksu ei vielä ole alkanut, joten ajattelin, että voimme vielä enen pentuja käydä näyttelyissä sen mikä keretään. Ilmoitin Kertun nyt ensimmäistä kertaa avoimeen luokkaan, sillä minulla on toinen esitettävä narttu nuorten luokassa, ja kun en oikein kahtia pysty halkeamaan. Fiini lähtee mukaan maskotiksi :D Ja myös pentukehään touhottamaan. Saa nähdä mitä siitäkin mahtaa tulla.

Olemme helmikuun alku puolella lähdössä Fiinin kanssa myös Tallinnan kansainväliseen näyttelyyn pentuluokkailemaan. Samalla tapaan kasvattini, ja kasavattieni omistajia, sekä toiottavasti tulevan pennunostajan. Hauska reissu tiedossa siis. Helmikuu on muutenkin yhtä reissaamista. Koko ajan saa jonnekin singota.

Sitten aloitame Fanin kanssa agilitputken. Tavoitteena olisi olla maaliskuun lopussa kakkosissa. Mahdollinen tavoite, jos vaan kaikki  loksahtaisi paikoilleen. Se eka nolla kun tulee, niin sen jälkeen luulen että loppu on piisofkeik. Ehkä. Meillä on nousupineita senkin takia, että menisimme mielellään Marianen kanssa samalla kyydillä kisoihin, ja sitä helpottaisi suuresti jos kisaisimme samassa luokassa. Marianne ja Hulinahan ovat jo kakkosissa, ja kovaa vauhtia matkalla kolmosia, joten kun me Fanin kanssa päästään kakkosiin, niin sitten tuleekin jo kiire kolmosiin. No, mutta asia kerrallaan :D