Meneeköhän mikään ikinä suunnitelmien mukaan?

Suunnitelmien mukaanhan mun olisi pitänyt jo viime viikolla muuttaa.



No, täällä ollaan, mutta huonekalut ei. Kaikenlaisten ikävien sattumien
takia varsinainen muutto lykkäytyy ja lykkäytyy ja lykkäytyy. En tiedä
tuleeko koskaan valmiiksi :(



Nyt minulla on täällä sänky, ruokapöytä, tietokone ja televisio, sekä
yksi patja joka toimittaa sohvan virkaa. Onneksi ei ole ketään jota
kutsuisi illalla katsomaan talkkaria, tms. kun tuossa joutuisi lähinnä
olemaan sitten sylikkäin. Ja tälläkin hetkellä sen on koirat vallanneet.



Mulla on selkeesti menossa harmittelu kausi. Harmittaaa kun mikään ei
onnistu, harmittaa kaikenmaailman tyhmät miehet jotka ei ymmärrä
ihastua muhun vaikka mähän olen aivan ihastuttava. Harmittaa moni
muukin asia. Harmittaa vähän sekin että kaikki niin kovin harmittaa.



Viikonloppu oli kyllä kiva.

Lauantaina olimme Fanin kanssa russeleille järjestetyssä
agilitykoulutuksessa, ja meillä meni tosi kivasti. Saimme paljon
kiitosta kouluttajaltakin.Harmittelin kyllä sitten illalla taas vähän
kun en juoksusta läkähtyneenä tajunnut kunnolla edes kiittää hienosta
koulutuksesta. Taas ollaan paljon viisaampia agilityn suhteen, tai minä
oon, koirahan on jo guru ;)



Sunnuntaina olin Aptuksessa Reginan kanssa. Regina sai EH:n ja hurmasi
ohimennen tuomarinkin. Hauskaa kun iso mies lepertelee tuollaiselle
söpölle vaalealle. Tosi hienosti meni siis näyttely!



Kuulin myös että russelikehässä Tico, johon minulla on
jalostusoikeuksia, oli saanut ERIn ja ollut junioriluokan kolmas. Aika
upeeta, etenkin kun paikalla oli paljon koiria, eikä ERIkään ollut
mikään ihan itsestäänselvyys!



Nyt lähden tuonne mukasohvalle yksikseni istumaan ja harmittelemaan sitä että joudun olemaan yksin, ja että mulla on TYLSÄÄ :(