Tänään
siis tehtiin äiidin kanssa se kauan odotettu yhteinen shoppailureissu
Helsinkiin. Oli aivan mahtavaa! Mä olen usen aika pihi, mutta tänään
oli sellainen päivä kun ajattelin että antaa mennä vaan! Eikä edes
kaduta.
Äiti tuli kymmenen aikaan aamulla tähän, toi tuliaisena
vähän ruokaa, ja kartongin tupakkaa. Juotiin täällä aamukahvit, ja minä
pyuin päälle samalla, kun yllätys yllätys olin vielä tuohon aikaan
yöpuvussa.
Oltiin sovi**u että minä ajan Tästä Helsinkiin,
ihan siksi ettei äidin tarvitse ajaa koko päivää, ja toisekseen halusin
tietysti päästä moottoritielle kokeilemaan äidin uutta autoa. (Kivasti
kulki ja kiihtyi.) Ajeltiin ihan rauhassa, ensin Ikeaan. Kerrankin
käbin Ikeassa niin että oli varaa ostaa mitä halusin, edellisillä
kerroilla on ollut huono ajoitus. En viitsi edes yrittää luetella
kaikkea mitä ostin, kun tavaraa oli puolitoista kassillista, plus pari
pahviinpakattua kalustetta. Muutama esimerkki riittänee: Sohvapöytä,
sohvatyynyjä, matto, työtuoli.. yms. ja juu siis lista on lähes
loputon. Tietenkin se mitä lähdettiin hakemaan, jäi ostamatta.
Tarkoitus oli nimittäin ostaa uudet keittiön tuolit, jotka olin netistä
jo katsonut valmiiks, ja jotka irl olivat vieläkin paremmat. Mutta,
tietenkin mun tuurilla ne oli loppuneet varastosta! Ei siis auta kuin
tehdä lähiaikoina toinen reissu Ikeaan. Onneksi sinne ei Lahesta ole
pitkä matka, ja minulla on muitakin syitä siihen suuntaan ajella.
Ikeasta
siirryttiin Itäkeskukseen. Itiksessä syötiin valtavat pihviateriat,
pihit mediumina, tietysti. Oli älyttömän hyvää ruokaa ja
kohtuuhintaista. Annokset vaan oli niin suuret, etten edes minä
jaksanut syödä kokonaan. Ruokailun jälkeen päästiin vaatekauppoihin.
Äiti-raukka ei perässä pysynyt kun minä aloin ostamaan vaatteita.
Niille, jotka eivät tiedä, niin minusta on lähiaikoina olosuhteiden
pakosta kehittynyt tehoshoppaaja, osaan ostaa kokonaisen
asukokonaisuuden, jopa sovittaen sen, 15 minuutissa. Ostin siis
valtavat äärät vaatteita samssa ajassa kun äiti osti yhdet farkut ja
farkkutakin.
Päivän kohokohta oli kuitenkin ehdottomasti
isovanhempieni luona vierailu. En ole aikoihin heitä tavannut. He
odottivat vierailuamme innolla, kun äiti oli viime viikolla heille
kertonut että olemme tulossa. Meillä oli hirmu hauskaa. Vaari hiukan
näytti kuinka auto pysäköidään suoraan (pihassa jossa siihen ei ole
tilaa) saaden auton entistä vinompaan. Kahvipöydässä vaari kertoili
myös hauskoja juttuja. Kahvittelun jälkeen lähdettiin vaarin kanssa
kahdestaan ajelulle. Oli hauskaa saada jutella ihan rauhassa. Käytiin
Karhusaaressa ihastelemassa luksustaloja. Herranen aika miten hienoja
ne oli! Saatiin väännettyä niistä toki pari hauskaa vitsiäkin.
Minulla
ei ole ollut kovin läheiset välit isovanhempiini enää aikoihin, mutta
tänään heidän tapaamisensa tuntui ihan mahtavalta. Ja ihan erilaiselta
kuin pitkiin aikoihin. Mistähän se mahtoi johtua. Täytyisi varmaan
käydä siellä useammin, kun kuitenkin poikkean Helsingissä melkeinpä
kerran kuukaudessa kuitenkin. Nyt tietysti on helpompaa mennä sinne,
kun tiedän miten sinne pääsee autolla.
Kaiken kaikkiaan oli
ihan mahtava päivä äidin kanssa. Pitkästä aikaa meillä oli tosi hauskaa
kahdestaan. Silti hiukan harmittaa, että äidin oli pakko lähtiessään
viimeiseksi sanoa, että "koitahan siivota täällä". Kamala piikki.
Reilun
puolen tunnin kuluttua äidin lähdöstä tietysti tajusin, että yksi
muovikasseistani oli jäänyt hänen autoonsa. Kolme uutta toppiani
odottavat minua siis Myllykoskella. Sitä minun kuuluisaa tuuriani...
Ensi
kuussa minulla on muuten lomaa hevosista. Manu lähtee 6. päivä, ja
Rokki tulee ilmeisesti vasta kesäkuussa. Joten olen kuukauden ajan
hevoseton. Täytyy ottaa "ilo irti". Itse asiassa suunnittelin jo että
saisinkohan ratsastella tallinomistajan ponilla, ja lupasin edelleen
autella talitöissä. Että se siitä hevosettomuudesta.
Mutta nyt pian nukkumaan, sillä aamulla täytyy taas nousta töihin. Työkaveri on muuten luvannut tarjota mulle huomenna sapuskat!
Hetken mieliala : iloinen
Väsynyt mutta onnellinen, Nora
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti